1. |
Kun maa järkkyy omasta järinästään, |
2. |
kun se purkaa esiin kuormansa |
3. |
ja kun ihminen kysyy: »Mikä sitä vaivaa?» |
4. |
sinä päivänä on se sanova sanomansa, |
5. |
kun Herrasi on antanut siihen käskyn; |
6. |
sinä päivänä astuvat (kuolleet) ihmiset esiin erilaisissa ryhmissä näkemään tekojaan. |
7. |
Silloin se, joka on tehnyt hyvää hiukkasenkin verran, on sen näkevä, |
8. |
ja se, joka on tehnyt pahaa hiukkasenkin verran, saa sen havaita. |