1. |
Kautta päivänkoiton |
2. |
ja kymmenen yön, |
3. |
kautta (juhlapäivien) luvun ja epäluvun, |
4. |
kautta yön, jolloin lähdetään (kotimatkalle). |
5. |
Eikö tässä kaikessa ole minkä nimeen vannoa, jos kuka sen tajuaa? |
6. |
Etkö ole miettinyt sitä, mitä Herrasi teki Aadille |
7. |
ja Aramin heimolle, jonka rakennuksia tukivat ylväät pilarit, |
8. |
sellaiset, joiden vertaisia ei rakennettu muissa kaupungeissa, |
9. |
(ja mitä tehtiin) Tamuudin kansalle, joka laaksossaan hakkasi asumuksensa suunnattomiin kallioihin |
10. |
ja faraolle, sotajoukkojen valtiaalle, |
11. |
noille kaikille,jotka harjoittivat irstaisuutta kaupungeissaan |
12. |
ja saivat aikaan paljon pahaa. |
13. |
Sentähden Herrasi lähetti heille kurituksen; |
14. |
totisesti Herrasi seuraa valppaasti teidänkin menoanne. |
15. |
Kun ihmisen Herra koettelee häntä antamalla hänelle kunniaa ja osoittamalla hänelle hyvyyttä, niin hän sanoo: »Herra pitää minut kunniassa.» |
16. |
Mutta kun Hän koettelee häntä toisin, niukentaen hänen elatustaan, silloin hän sanoo: »Herra halveksii minua.» |
17. |
Ei, te ette pidä orpoa missään arvossa |
18. |
ettekä kehoita toisianne ruokkimaan köyhiä, |
19. |
vaan te syötte olemattomiin kaikki heidän perintönsä ettekä mistään pidä väliä ahmiessanne, |
20. |
ja te rakastatte ylellisyyttä koko sydämestänne. |
21. |
Ei, kun tärähdykset panevat maan luhistumaan, |
22. |
kun Herra ilmestyy enkeliparvien seuraamana |
23. |
ja paljastaa helvetin, sinä päivänä ihminen noudattaisi kehoitusta, mutta miksi hyödyksi on hänelle totteleminen enää? |
24. |
Hän sanoo: »Voi, jospa olisin huolehtinut tulevasta elämästäni!» |
25. |
Mutta tuona päivänä ei kukaan rankaise niinkuin Hän, |
26. |
ei kukaan sido niinkuin Hän. |
27. |
Sinä levon löytänyt sielu, |
28. |
palaa Herrasi luo saadaksesi Hänestä lohtusi ja ollaksesi Hänelle otollinen, |
29. |
astu siis Minun palvelijoitteni joukkoon, |
30. |
Niin, astu autuuden tarhaan! |