|
1. |
Kautta taivaan ja aamutähden! |
|
2. |
Tiedätkö, mikä on aamutähti? |
|
3. |
Se on häikäisevän kirkas tähti. |
|
4. |
Ei ole sielua, jolla ei olisi suojelijaansa. |
|
5. |
Miettiköön ihminen, mistä hänet on luotu! |
|
6. |
Hänet on luotu pienestä, pursuavasta pisarasta, |
|
7. |
joka on lähtöisin kupeiden ja rintakehän välistä. |
|
8. |
Totisesti, Jumala voi herättää hänet jälleen eloon |
|
9. |
päivänä, jona kaikki, mikä salassa on, tulee ilmi. |
|
10. |
Eikä hänellä ole silloin voimaa eikä auttajaa. |
|
11. |
Nimessä taivaan, josta sateet tulevat, |
|
12. |
ja maan, joka avaa uumenensa! |
|
13. |
Totisesti tämä on ratkaiseva sana, |
|
14. |
eikä mitään joutavaa puhetta. |
|
15. |
Totisesti heillä on juonensa, |
|
16. |
mutta Minulla myös on suunnitelmani. |
|
17. |
Anna siis aikaa uskottomille; myönnä heille aikaa hetkiseksi! |