1. |
Kun taivas rikki repeytyy, |
2. |
kun tähdet hajalle pirstoutuvat, |
3. |
kun virrat tulvivat vuolaina, |
4. |
ja haudat avautuvat, |
5. |
saa jokainen sielu tietää, mitä on tehnyt jamitä laiminlyönyt. |
6. |
Oi, ihminen, mikä on vietellyt sinut jaloaHerraasi vastaan, |
7. |
joka on luonut sinut, tehnyt sinuttäydelliseksi ja sopusuhtaiseksi? |
8. |
Haluamaansa muotoon Hän on sinut valanut. |
9. |
Voi, te sanotte tuomiota valheeksi, |
10. |
mutta totisesti on yläpuolellanne vartijoita, |
11. |
jaloja kirjoihin merkitsijöitä, |
12. |
jotka tuntevat tekonne. |
13. |
Totisesti saavat hurskaat osakseen taivaanautuuden, |
14. |
ja totisesti joutuvat jumalattomat helvetintuleen, |
15. |
he joutuvat sinne tuomion päivänä |
16. |
eivätkä he voi sitä mitenkään välttää. |
17. |
Käsitätkö, mikä Tuomion päivä on? |
18. |
Vieläkin: käsitätkö, mikä Tuomion päivä on? |
19. |
Se on päivä, jona yksikään sielu ei mahdamitään toisen hyväksi. Herran on kaikki valta sinä päivänä. |