|
1. |
Kun aurinko menee umpeen, |
|
2. |
kun tähdet sammuvat, |
|
3. |
kun vuoret järkkyvät, |
|
4. |
kun kantavat kameelit hylätään, |
|
5. |
kun pedot peloitetaan muille tienoille, |
|
6. |
kun meret kuohuvat yli äyräittensä, |
|
7. |
kun sielut ja ruumiit jälleen yhtyvät |
|
8. |
ja kun elävänä haudatulta naiselta kysytään, |
|
9. |
minkä synnin vuoksi hänet surmattiin; |
|
10. |
kun kirjoitukset avataan, |
|
11. |
kun taivaan kansi pyyhkäistään pois, |
|
12. |
kun helvetin tuli viritetään |
|
13. |
ja kun paratiisi lähestyy, |
|
14. |
silloin saa jokainen sielu tietää, mitä se onitselleen valmistanut. |
|
15. |
Vannon kautta tähtien, |
|
16. |
jotka kulkevat ratojaan ja katoavat; |
|
17. |
kautta saapuvan yön |
|
18. |
ja valkenevan aamun: |
|
19. |
»Tämä on totisesti jalon sananjulistajansanoma, |
|
20. |
sellaisen, jonka valta tulee voiman Herralta, |
|
21. |
jota on toteltava ja joka ei luottamustapetä. |
|
22. |
Ei teidän heimolaisenne (profeetta) houraile. |
|
23. |
Totisesti hän on nähnyt enkeli Gabrielinkirkkaalla taivaanrannalla, |
|
24. |
eikä hän ole kitsas näkymättömien asiainsalaaja; |
|
25. |
ei tämä myöskään ole karkoitetun paholaisenennustelua. |
|
26. |
Mitä kohti siis kuljette? |
|
27. |
Tämä ei ole muuta kuin varoitus maailmankansoille, |
|
28. |
jokaiselle teistä, joka tahtoo pysytelläoikealla tiellä. |
|
29. |
Mutta ette te itse tahdo, ellei Jumala,maailmojen Herra,sitä tahdo.» |
