|
1. |
Alif, Laam, Miim, Saad. |
|
2. |
Tämä Kirjoitus on sinulle ylhäältä lähetetty,- siitä älköön olko huolta povessasi – varoittaaksesi ihmisiä senperusteella, ja oikeauskoisille on se muistutukseksi. |
|
3. |
Noudattakaa sitä, mikä on Herranne teillelähettämää, älkääkä paitsi Häntä seuratko keitäkään muita,liittokumppaneiksi otaksuttuja. Mutta vähät pidätte te mielessänne! |
|
4. |
Kuinka monta kaupunkia olemmekaan hävittänyt!Ja rangaistuksemme kohtasi heidät yöllä tai heidänpäivällislepohetkenään. |
|
5. |
Ja rangaistuksemme kohdatessa heidät eivät hevoineet muuta sanoa puolustuksekseen kuin: »Olemme totisestiväärintekijöitä!» |
|
6. |
Ja totisesti alistamme kuulusteltaviksemmene, joille (sanamme julistajia) lähetämme, ja totisestikuulustelemme myös lähettiläitämme, |
|
7. |
ja tietäen asiat me osoitamme heille kaikki(heidän tekonsa); emmehän Me (heidän luotaan) poissa ollut. |
|
8. |
Sinä päivänä punnitaan itse Totuudenpunnuksilla, ja ne, joiden vaakakuppi painuu raskaana, ovatonnellisia. |
|
9. |
Mutta ne, joiden vaakakuppi jää keveäksi,ovat sielunsa kadottaneita ihmisiä, koska suhtautuivat väärin Meidäntunnusmerkkeihimme. |
|
10. |
Olemmehan suonut teille vallan maan päällä jataannut teille siellä elinehdot. Mutta vähiin raukeavat teidänkiitoksenne. |
|
11. |
Mehän totisesti loimme teidät ja sittenmuodostimme teidät; senjälkeen sanoimme enkeleille: »Langetkaakumartaen ihmisen (Aadamin) eteen!» Niin heittäytyivät he kaikkimaahan paitsi Iblis (tyytymätön); hän ei kumartanut. |
|
12. |
Hän (Jumala) sanoi: »Mikä estää Sinuakumartamasta, kun Minä sinua käsken?» Hän vastasi: »Minä olenparempi kuin hän; Sinä olet luonut minut tulesta, mutta hänet Sinäolet luonut savesta.» |
|
13. |
Silloin sanoi Hän: »Syöksy alas täältä! Sinunei sovi olla ylpeä. Pois täältä! Totisesti kuulut viheliäisiin.» |
|
14. |
Tämä vastasi: »Pidennä minun aikaani siihenpäivään asti, kunnes heidät herätetään kuolleista!» |
|
15. |
Jumala sanoi: »Katso, olet saavaodotusaikaa.» |
|
16. |
Tämä vastasi: »Koska olet saattanut minutpois (oikealta)tieltä, olen minä totisesti väijyvä niitä, jotkavaeltavat Sinun oikeata tietäsi. |
|
17. |
Ja silloin käyn heidän kimppuunsa sekä edestäettä takaa, sekä oikealta että vasemmalta, ja useimmat heistä eivättule olemaan Sinulle kiitollisia.» |
|
18. |
Silloin sanoi Hän: »Pois täältä, Sinäkunniaton ja karkoitettu! Ja mitä tulee niihin heistä, jotkaseuraavat sinua, kyllä täytän helvetin teillä kaikilla. |
|
19. |
Mutta Sinä, ihminen (Aadam), asusta itseparatiisissa vaimosi kanssa! Ja syökää mistä haluatte, mutta älkäälähestykö tätä puuta, ettette tule väärintekijöiksi!» |
|
20. |
Silloin Saatana vihjaili heille, että hän voiilmaista heille sen, mikä heidän alastomuudestaan oli heiltäsalattu, ja sanoi: »Teidän Herranne ei ole minkään muun vuoksikieltänyt teitä nauttimasta tästä puusta kuin ainoastaan siksi,ettette muuttuisi kahdeksi enkeliksi tai kuolemattomiksi.» |
|
21. |
Ja hän vannoi heidän edessään sanoen: »Olentoden totta teidän oikea neuvonantajanne.» |
|
22. |
Niin vietteli hän heidät viekkaudellaan, jakun he maistoivat puusta, tulivat ilmi heidän hävettävätominaisuutensa ja he alkoivat verhota itseään paratiisin lehvillä.Mutta heidän Herransa huusi heille: »Enkö ole kieltänyt teiltä sitäpuuta ja sanonut teille Saatanan olevan ilmeisen vihollisenne?» |
|
23. |
He sanoivat: »Herramme, olemme väärin tehneetsielujamme kohtaan, ja jollet Sinä anna meille anteeksi ja armahdameitä, olemme me totisesti kadotetut.» |
|
24. |
Silloin sanoi Hän: »Syöksykää alas, ja toinenteistä olkoon toisensa vihollinen. Joksikin ajaksi saatte teolinpaikan ja elatuksen maan päällä.» |
|
25. |
Hän sanoi edelleen: »Maan päällä tulette teelämään, maan päällä kuolemaan, ja maasta tulette ylösnousemaan.» |
|
26. |
Te ihmisen (Aadamin) lapset! Me olemmelähettänyt teille vaatteet – verhotaksenne alastomuutenne – sekäjuhlapuvun; mutta jumalanpelko on paras puku. Tämä on eräs Jumalantunnusmerkeistä, jotta he ottaisivat varoituksesta vaarin. |
|
27. |
Te ihmisen (Aadamin) lapset, älkää antakoSaatanan vietellä teitä samalla tavalla, kuin hän aiheutti teidän(ensimmäisten) vanhempainne karkoituksen paratiisista, riistäenheiltä (viattomuutensa) verhon näyttääkseen heille heidän hävettävätominaisuutensa. Katso, hän ja hänen joukkonsa näkevät teidät sieltäkäsin, missä te ette heitä näe. Katso, me olemme asettanut pahathenget niiden liittolaisiksi, jotka eivät usko. |
|
28. |
Ja suorittaessaan jotakin häpeällistä hesanovat: »Olemme havainneet esi~isiemme tehneen niin, ja Jumala onsen meille siten asettanut.» Sano: »Jumala ei määrää mitäänhäpeällistä; panetteko Jumalan tiliin asioita, joita ette tiedä?» |
|
29. |
Sano: »Herrani on asettanut oikeuden.Hurskaat olkoot siis kasvonne (koko olemuksenne) joka rukoushetkenäja Häntä ainoata huutakaa avuksi hartaasti palvoen. Sellaisina,joiksi Hän alussa loi teidät, palaatte te jälleen (Hänen) luoksensa. |
|
30. |
Toisia teistä on Hän johdattanut ja toiset onHän saattanut ansaittuun harhaan; he ovat totisesti ottaneetpaholaisia suojelijoikseen Jumalan asemesta ja kuvittelevat, ettäovat oikealla tiellä. |
|
31. |
Te ihmisen (Aadamin) lapset, pukeutukaajuhlapukuihinne jokaisena hartaushetkenänne ja syökää sekä juokaa,mutta älkää tuhlatko,sillä Hän ei rakasta tuhlaavaisia. |
|
32. |
Sano: »Kuka on kieltänyt Jumalan kauniitvaatteet, jotka Hän on hankkinut palvelijoineen, sekä hyvät ruoat?»Sano: »Ne on tarkoitettu uskovaisille maallisessa vaelluksessaan jayksinomaan heille – ylösnousemuksenpäivänä.» Näin selitämmetunnusmerkit ihmisille, jotka ymmärtävät. |
|
33. |
Sano: »Seuraavat on minun Herrani kieltänyt:kaiken haureuden, niin julkisen kuin salaisenkin, ja synnin sekäaiheettoman kapinoimisen, sekä sen, että te Jumalan vertaisiksiteette sellaista,jota Hän ei ole asettanut, ja väitätte Jumalalleominaiseksi sellaista, mitä ette tiedä.» |
|
34. |
Ja jokaisella yhteisöllä on määräaikansa, jakun määräaika on käsissä, eivät he voi tunnillakaan lykätä taijouduttaa sitä. |
|
35. |
Te ihmisen (Aadamin) lapset! Jos luoksennetulee Minun lähettiläitäni teidän omasta keskuudestanne julistamaanteille tunnusmerkkejäni, ei mikään pelko ole valtaava Jumalanpalvelijoita ja hyvää tekeviä, eikä heidän tarvitse murehtia. |
|
36. |
Mutta ne, jotka väittävät Minuntunnusmerkkini valheeksi ja suhtautuvat niihin ylimielisesti,joutuvat tulen omiksi ja pysyvät siinä iäti. |
|
37. |
Kuka tekee enemmän väärin kuin se, jokasepittää valhetta Jumalasta tai vääristelee Hänen tunnusmerkkinsä?Nämä tulevat saamaan osansa siitä, mikä on määrätty, kunneslähettiläämme tulevat heidän luokseen antaakseen heille täydellämitalla ja sanovat: »Missä ovat ne, joita olette rukoilleet Jumalanohella?» Ja nuo vastaavat: »He ovat pettäneet meidät» ja sitentodistavat itsestään, etteivät uskoneet. |
|
38. |
Hän on sanova: »Menkää tuleen niittendzinnien ja ihmisten joukkoon, jotka ennen teitä sinne joutuivat.Joka kerta, kun sukupolvi astuu sinne, kiroaa se lähinnä edellistä,kunnes kaikki ovat kerääntyneet sinne ja viimeiset sanovataikaisemmista: »Herra, nämä ovat eksyttäneet meidät; anna heillekaksinkertainen tuska tulessa!» Ja Hän on vastaava: »Jokainen teistäon ansainnut kaksinkertaisesti, mutta te ette tiedä siitä.» |
|
39. |
Ja aikaisemmin menneet sanovatmyöhäisemmille: »Teillä ei ole mitään etuoikeutta meihin verraten;maistakaa nyt rangaistusta omista teoistanne.» |
|
40. |
Niille, jotka sanovat tunnusmerkkimmevalheeksi ja ovat liian ylpeitä vastaanottamaan niitä, eivät taivaanportit totisestikaan avaudu, eivätkä he astu paratiisiin ennenkuinkameli käy neulansilmän läpi. Siten palkitsemme Me väärintekijät. |
|
41. |
Helvetti on heille kehto ja peite. Niinpalkitsemme Me väärintekijät. |
|
42. |
Mutta ne, jotka uskovat ja tekevät hyviätöitä – Me emme kuormita mitään sielua voimiensa yli – tulevatparatiisista osal~ lisiksi ja asustavat siellä iäti. |
|
43. |
Ja Me poistamme kaiken kateuden heidänrinnastaan, purot solisevat heidän jalkojensa juurella, ja hesanovat: »Ylistys ja kunnia Jumalalle, joka on johdattanut meidättähän olotilaan; emmehän olisi löytäneet oikeata tietä, ellei Jumalaolisi johdattanut meitä. Totisesti Herramme lähettiläät toivatmeille totuuden.» Ja heille huutaa ääni: »Tämä on paratiisi; olettesen perineet töittenne ansiosta.» |
|
44. |
Ja paratiisin asukkaat huutavat silloin tulenasukkaille: »Nyt olemme todenneet Herramme lupaukset tosiksi;oletteko tekin todenneet Herranne lupaukset tosiksi?» Ja nevastaavat: »Olemme», ja eräs huutaja huutaa silloin heidänjoukostaan: »Jumalan kirous väärintekijöille, |
|
45. |
jotka luopuivat Jumalan tiestä ja pyrkivätsitä vääristämään eivätkä uskoneet iankaikkiseen elämään.» |
|
46. |
Ja niiden (paratiisin ja tulen) välillä onraja, ja rajamuurilla seisoo miehiä, jotka tuntevat jokaisen hänentuntomerkeistään, ja he huutavat paratiisin asukkaille: »Rauhateille!» Mutta he eivät saa astua sisään, vaikka toivovat saavansa. |
|
47. |
Ja kun heidän katseensa kääntyvät tuleen jakohtaavat sen asukkaita, sanovat he: »Herramme, älä saata meitäväärintekijöitten joukkoon!» |
|
48. |
Ja rajamuurilla seisovat huutavat niille,jotka he tuntevat tunnusmerkeistä, sanoen: »Mitä hyötyä teille nyttuli paljoudestanne ja ylpeilystänne? |
|
49. |
Näitäkö tarkoitatte vannoessanne, etteiJumala heille armoaan osoita?» (ja toisille he sanovat:) »Astukaasisään paratiisiin, ei pelko eikä murhe vaivaa teitä.» |
|
50. |
Ja tulen asukkaat huutavat silloin paratiisinasukkaille: »Vuodattakaa ylitsemme vähän vettä tai jotakin muuta,mitä Jumala on suonut teille!» Nämä vastaavat: »Jumala on totisestikieltänyt sen uskottomilta, |
|
51. |
niiltä, jotka pitivät uskontoaan leikkinä jaturhuutena ja joita maallinen elämä vietteli.» Tänään Me hylkäämmeheidät, kuten hekin aikanaan hylkäsivät tämän Meidän kohtauspäivämmeja kielsivät tunnusmerkkimme. |
|
52. |
Olemmehan lähettänyt heille PyhänKirjoituksen, jonka olemme selittänyt johdatukseksi jaarmonosoitukseksi ihmisille, jotka uskovat. |
|
53. |
Odottavatko he jotakin muuta kuin sentäyttymystä? Sinä päivänä, jolloin se täyttyy, sanovat ne, jotkaennen olivat sen hylänneet: »Totisesti olivat ne Herrammelähettiläitä, jotka toivat luoksemme totuuden. Onko meilläpuoltajia, jotka jotakin voisivat tehdä hyväksemme, tai voisimmekopalata, tehdäksemme toisin kuin ennen menettelimme?» Totisesti nämäovat kadottaneet sielunsa, ja se, minkä he kuvittelivat, on pettänytheidät. |
|
54. |
Teidän Herranne on totisesti Jumala, joka onluonut taivaat ja maan kuudessa päivässä ja noussut sittenvaltaistuimelleen. Hän antaa yön peittää päivän, – niin että toinenherkeämättä ajaa toistansa takaa. Aurinko, kuu ja tähdet tottelevatHänen käskyään. Eikö luomakunta ja valta ole Hänen? Siunattu onJumala, kaikkien maailmojen Herra. |
|
55. |
Rukoilkaa Herraanne nöyryydessä jahiljaisuudessa. Hän ei totisesti rakasta väärintekijöitä. |
|
56. |
Älkää aikaansaako turmelusta maan päälläsenjälkeen, kun kaikki on saatettu järjestykseen, vaan rukoilkaaHäntä peläten ja kaivaten. Jumalan armo on totisesti niitä lähellä,jotka hyvää tekevät. |
|
57. |
Hän se lähettää tuulet armonsasanansaattajiksi, niin että ne ottavat kantaakseen raskaita pilviä,joita Me ajamme autioituneeseen seutuun ja sen yli vuodatamme niistävettä, jonka avulla kasvatamme kaikenlaisia hedelmiä. Samallatavalla herätämme kuolleet, jotta te ottaisitte varoituksestavaarin. |
|
58. |
Hyvä maaperä antaa sadon Herransa käskystä,mutta huono ei anna kuin kurjuutta. Siten teemme erilaisinvertauksin tunnusmerkkimme selviksi kiitollisille ihmisille. |
|
59. |
Totisesti lähetimme jo Nooan kansansa luo, jahän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa; teillä ei ole muuta jumalaakuin Hän, minä pelkään, että rangaistus lankeaa ylitsenne sinäsuurena päivänä. |
|
60. |
Hänen kansansa päälliköt vastasivat: »Menäemme tosiaankin, että olet ilmeisesti harhassa.» |
|
61. |
Silloin sanoi hän: »Kansani, en ole harhassa,vaan olen koko maailman Herran lähettiläs. |
|
62. |
Olen tuomassa teille Herrani sanomaa; neuvonteitä omaksi parhaaksenne, ja Jumalalta olen saanut tietää, mitä teette tiedä. |
|
63. |
Sitäkö ihmettelette, että mies omastakeskuudestanne tuo teille Herraltanne muistutuksen, varoittaakseenteitä, jotta harjoittaisitte hartautta ja ehkä saisitte armonosaksenne?» |
|
64. |
Mutta he pitivät häntä valehtelijana, ja niinpelastimme Me hänet ja hänen seuralaisensa arkkiin ja hukutimmeveteen ne, jotka väittivät tunnusmerkkimme valheeksi; he olivattotisesti sokaistuja ihmisiä. |
|
65. |
Sitten lähetimme Aadin (kansan) luo heidänveljensä Huudin . Hän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa! Teillä eiole muuta jumalaa kuin Hän; eikö teillä ole jumalanpelkoa?» |
|
66. |
Hänen kansansa uskottomien johtajatvastasivat: »Näemme totisesti, että sinä olet mieletön, ja pidämmesinua valehtelijana.» |
|
67. |
Silloin sanoi hän: »Kansani, minä en olemieletön, vaan olen koko maailman Herran lähettiläs. |
|
68. |
Olen tuomassa teille Herrani sanomaa; tahdonteidän parastanne ja olen luotettava neuvojanne. |
|
69. |
Ihmettelette ehkä sitä, että mies omastakeskuudestanne on saanut luodakseen muistutuksen Herraltannevaroittaakseen teitä. Muistakaa, kuinka Hän asetti teidät Nooankansan seuraajiksi ja antoi teidän ruumiiltanne niin suurestikehittyä, ja muistakaa Jumalan hyvät työt, jotta tulisitteonnellisiksi!» |
|
70. |
He vastasivat: »Oletko tullut luoksemme,jotta me palvelisimme yksinomaan Jumalaa ja hylkäisimme ne, joitameidän esi-isämme palvelivat? Jos niin on, osoita meille sittenkaikki, minkä lupaat meille, jos olet totuudessa.» |
|
71. |
Hän sanoi: »Teitä tulee kohtaamaanonnettomuus ja Herranne kiivaus. Haluatteko kiistellä kanssaniniistä nimistä, joita, olette keksineet, te ja teidän isänne, muttajoihin Jumala ei ole antanut teille mitään valtuutta? Odottakaasiis. Katso, minä odotan kanssanne.» |
|
72. |
Ja niin pelastimme Me armossamme hänet ja ne,jotka seurasivat häntä, ja hävitimme juurineen ne, jotkavääristelivät tunnusmerkkimme eivätkä uskoneet. |
|
73. |
Niin lähetimme Me Tamuudin luo heidänveljensä Saalihin. Hän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa! Teillä eiole muuta jumalaa kuin Hän; onhan luoksenne tullut jo selvä todistusHerraltanne. Tämä Jumalan naaraskameli on tunnusmerkiksi teille;antakaa siis sen käydä Jumalan laitumella älkääkä tehkö sille mitäänpahaa, ettei teitä kohtaisi tuskallinen rangaistus. |
|
74. |
Muistakaa, kuinka Hän teki teidät Aadinseuraajaksi ja antoi teille turvapaikan maan päällä, rakentaaksenneitsellenne linnoja sen tasangoilla ja hakataksenne vuoriin asuntoja.Ja muistakaa Jumalan armolahjat älkääkä aikaansaako turmelusta maanpäällä!» |
|
75. |
Silloin sanoivat hänen kansansa ylpeätpäälliköt niille, joita pidettiin liian heikkoina, – niille heistä,jotka olivat tulleet uskoon: »Tiedättekö, onko Saalih Herransalähettiläs?» He vastasivat: »Me uskomme totisesti siihen sanomaan,jota hänet on lähetetty tuomaan.» |
|
76. |
Silloin sanoivat ylpeät: »Me emme totisestiusko siihen, mihin te uskotte.» |
|
77. |
Niin silpoivat he naaraskamelin ja rikkoivatHerransa käskyn ja sanoivat: »Saalih, tee meille mitä uhkaat, josolet lähettiläs.» |
|
78. |
Ja niin yllätti maanjäristys heidät, jaseuraavana aamuna makasivat he kuolleina kodeissaan. |
|
79. |
Ja hän kääntyi pois heistä ja sanoi:»Kansani, olen totisesti esittänyt Herrani sanoman teille, janeuvonut teitä parhaaksenne, mutta te ette rakasta neuvojia.» |
|
80. |
Ja Loot oli Meidän lähettiläämme, kun hänpuhui kansalleen: »Harjoitatteko irstaisuutta, jota kukaan kokomaailmassa ei ole tehnyt ennen teitä? |
|
81. |
Totisesti ryhdytte himossanne miehiinmieluummin kuin naisiin. Te olette irstasta väkeä.» |
|
82. |
Ja hänen kansansa vastaus ei ollut parempikuin: »Ajakaa heidät pois kaupungistanne, sillä he ovat niitäihmisiä, jotka harjoittavat puhtautta.» |
|
83. |
Silloin pelastimme Me hänet ja hänen sukunsapaitsi hänen vaimoaan, joka jäi jälkeen. |
|
84. |
Ja Me annoimme sateen peittää ne toiset,katso minkä lopun väärintekijät saivat! |
|
85. |
Ja Midianin kansan luo (lähetimme Me) heidänveljensä Soeibin. Hän sanoi: »Kansani, palvelkaa Jumalaa! Teillä eiole muuta Jumalaa kuin Hän; luoksenne on jo tullut selvä todistusHerraltanne. Antakaa siis täysi mitta ja täysi paino, älkää anastakoihmisiltä heidän tavaroitaan älkääkä aikaansaako maan päällä mitäänturmiollista kaiken tultua järjestetyksi. Tämä on teilleedullisinta, jos uskotte. |
|
86. |
Älkääkä väijykö kaikilla mahdollisillateillä, uhaten ja kääntäen pois Jumalan tieltä niitä, jotka uskovatHäneen, älkääkä pyrkikö sitä tekemään mutkaiseksi! Ja muistakaa,että ollessanne vähälukuisia Hän enensi teidän joukkonne, jakatsokaa, minkä lopun saivat väärintekijät. |
|
87. |
Jos toiset teistä uskovat siihen sanomaan,jota tuomaan minut lähetettiin, ja toiset eivät usko, niin odottakaakärsivällisesti, kunnes Jumala ratkaisee asianne; sillä Hän on parastuomari.» |
|
88. |
Ylpeiden johtomiehet hänen kansansakeskuudessa sanoivat: »Me ajamme totisesti pois kaupungistamme sekäsinut Soeib että ne, jotka sinun tavallasi uskovat, tai sittenpalaatte meidän uskontoomme.» Hän sanoi: »Siihenkö, joka on meillevastenmielinen?» |
|
89. |
Sepittäisimmehän siten valheen Jumalasta, jospalaisimme teidän uskontoonne Jumalan pelastettua meidät siitä. Meemme palaa luoksenne vaan teemme niin kuin Jumala tahtoo. Herrammehallitsee kaiken olevaisen tiedollaan; Jumalaan me luotamme.Herramme, ratkaise totuudessasi (kiista) meidän ja kansamme välillä,Sinä olet paras ratkaisija.» |
|
90. |
Ja uskottomien johtomiehet hänen kansansakeskuudessa sanoivat: »Totisesti, jos seuraatte Soeibia, olettekadotuksen omia.» |
|
91. |
Silloin yllätti maanjäristys heidät, jaseuraavana aamuna makasivat he kuolleina olinpaikoissaan. |
|
92. |
Ikäänkuin niitä, jotka väittivät Soeihiavalehtelijaksi, ei koskaan olisi ollutkaan; ne, jotka pitivätSoeibia valehtelijana, perivät häviön. |
|
93. |
Ja hän kääntyi pois heistä ja sanoi:»Kansani, olenhan saattanut teille Herrani sanoman ja neuvonut teitähyvään; miksi kantaisin murhetta epäuskoisten ihmisten takia?» |
|
94. |
Emme Me koskaan ole lähettänyt ketäänprofeettaa mihinkään kaupunkiin koettelematta sen asukkaita surullaja vastoinkäymisellä, jotta he nöyrtyisivät. |
|
95. |
Senjälkeen Me vaihdoimme pahan hyvään, niinettä he paisuivat ja sanoivat: »Niinhän esi~isäimmekin elämä kulkisurusta iloon.» Ja silloin Me yllätimme heidätäkkiarvaamatta,eivätkä he huomanneet sitä. |
|
96. |
Mutta jos kaupunkien asukkaat olisivatpysyneet uskossa ja jumalanpelossa, olisimme Me totisesti siunanneetheitä runsaasti sekä taivaasta että maasta käsin; mutta he punoivatvalhetta, ja silloin Me yllätimme heidät ansionsa mukaan. |
|
97. |
Ovatko kaupunkien asukkaat varmat siitä,ettei Meidän voimamme heidän ylitsensä lankea yön aikaan heidännukkuessaan? |
|
98. |
Ovatko kaupunkien asukkaat turvassa Meidänvoimaltamme valoisan päivän aikaan huvitellessaan? |
|
99. |
Ja ovatko he sitten turvassa Jumalansuunnitelmilta? Eihän kukaan kuvittele olevansa turvassa Jumalanaikeilta paitsi perikatoon kulkevat ihmiset. |
|
100. |
Eikö niille, jotka perivät maan sen entistenasukkaitten jälkeen, ole selvinnyt, että jos hyväksi näkisimme,voisimme Me heitä rangaista heidän synneistänsä ja sulkea sinetilläheidän sydämensä, niin etteivät he johdatustamme omaksua voisi! |
|
101. |
Nämä ovat kaupungit, joiden tarinan Me olemmekertonut sinulle, Muhammed. Heidän lähettiläänsä tulivat heidänluokseen tuoden selvät todistukset, mutta he eivät kyenneet uskomaansiihen, minkä he ennen olivat vääräksi väittäneet. Niin sulkeeJumala epäuskoisten sydämet. |
|
102. |
Havaitsimme, ettei heidän enemmistönsä ollutliitolle uskollinen, vaan suurin osa heistä oli suorastaanjumalattomia. |
|
103. |
Heidän jälkeensä lähetimme Mooseksentunnusmerkkeinemme Faraon ja hänen päälliköittensä luo, mutta heolivat nurjamielisiä noita merkkejämme kohtaan. Ja katso,minkälaatuisen lopun saivat nuo väärintekijät! |
|
104. |
Mooses sanoi: »Oi, Farao, olen totisestimaailmojen Herran lähettiläs. |
|
105. |
En voi puhua muuta kuin totuutta Jumalasta.Olen tuonut luoksenne Herrani lähettämät selvät todistukset, -lähetä siis Israelin lapset kanssani. |
|
106. |
Hän vastasi: »Jos olet tullut jokintunnusmerkki mukanasi, näytä se, mikäli totta puhut!» |
|
107. |
Niin heitti hän sauvansa maahan, ja katso,siitä tuli ilmeinen käärme. |
|
108. |
Ja hän ojensi kätensä, ja se näyttikatselijoista vaikealta. |
|
109. |
Silloin sanoivat Faraon kansan päälliköt:»Tämä on totisesti taitava noita, |
|
110. |
joka aikoo loihtia teidät maastanne. Mitäneuvotte tässä pulmassa?» |
|
111. |
He (neuvonantajat) vastasivat: »Anna hänen jahänen veljensä odottaa ja lähetä sanansaattajia kaupunkeihin |
|
112. |
noutamaan tänne luoksesi kaikki taitavatnoidat.» |
|
113. |
Ja noidat tulivat Faraon luo ja sanoivat:»Saammehan kai palkinnon, jos pääsemme voitolle?» |
|
114. |
Hän vastasi: »Saatte, ja totisesti pääsettelähimpään seurueeseeni.» |
|
115. |
Silloin sanoivat he: »Mooses, heitätkö sinäensin, vai mekö aloitamme?» |
|
116. |
Hän vastasi: »Aloittakaa te!» Ja heitettyään(sauvansa) he lumosivat ihmisten silmät ja säikähdyttivät heidät, jahirveä oli heidän loihtutaitonsa. |
|
117. |
Mutta Me annoimme käskyn Moosekselle: »Heitäsauvasi!» Ja katso, se nieli kaiken, minkä he olivat loihtineetesiin. |
|
118. |
Siten ilmaisi totuus itsensä, ja kaikki, mitähe tekivät, meni tyhjiin. |
|
119. |
Ja he tulivat siinä paikassa voitetuiksi japeräytyivät masentuneina. |
|
120. |
Ja noidat lankesivat maahan |
|
121. |
huudahtaen: »Me uskomme maailmojen Herraan, |
|
122. |
Mooseksen ja Aaronin Herraan.» |
|
123. |
Silloin sanoi Farao: »Uskotteko häneenennenkuin Minä annan teille luvan? Katso, tällaisenko juonen olettekeksineet kaupunkia vastaan karkoittaaksenne sen asukkaat. Mutta tesaatte vielä kokea! |
|
124. |
Totisesti hakkautan poikki kätenne jajalkanne, toisen toiselta puolelta; senjälkeen naulitsen teidätkaikki riippumaan.» |
|
125. |
He sanoivat: »Nyt on meidän totisestipalattava Herramme luo. |
|
126. |
Sinä purat vihaasi meitä vastaan vain siksi,että me uskomme Herramme tunnusmerkkeihin, kun ne meillelähetettiin. Herra! Täytä meidät kärsivällisyydellä ja auta meitäkuolemaan Sinulle alistuneina (muslimeina).» |
|
127. |
Ja Faraon kansan päälliköt sanoivat:»Sallitko sinä Mooseksen ja hänen kansansa aikaansaada maassaturmelusta ja hylätä sinut ja sinun Jumalasi?» Hän sanoi: »Mesurmaamme heidän poikansa ja annamme heidän tyttäriensä elää; katso,meillä on oleva valta heidän ylitseen.» |
|
128. |
Ja Mooses sanoi kansalleen: »Huutakaa Jumalaaavuksenne ja olkaa lujia; katso, Jumalan on maa; Hän antaa senperinnöksi niille orjistaan, joille tahtoo, ja hyvä loppu kuuluuniille, jotka pysyvät (Hänelle) uskollisina.» |
|
129. |
He vastasivat: »Me kärsimme vääryyttäennenkuin tulit luoksemme ja samoin tulosi jälkeen». Hän sanoi:»Ehkä Herranne hävittää vihollisenne ja tekee teidät hänenseuraajiksensa maan päällä, sillä hän haluaa nähdä, kuinka tekäyttäydytte.» |
|
130. |
Olemmehan rangaissut Faraon kansaanälkävuosilla ja hedelmien menetyksellä, jotta se ottaisivaroituksesta vaarin. |
|
131. |
Ja kun jotakin hyvää tuli heidän osakseen, hesanoivat: »Tämähän kuuluikin meille.» Mutta kun paha kohtasi heitä,työnsivät he syyn Mooseksen ja hänen kannattajiensa niskoille. Muttaeikö heidän kohtalonsa riippunut vain Jumalasta? Kuitenkaan eisuurin osa heistä sitä tajunnut. |
|
132. |
Ja he sanoivat (Moosekselle): »Näytä mikätunnusmerkki tahansa lumotaksesi meidät, emme me kuitenkaan uskosinuun.» |
|
133. |
Silloin lähetimme Me heille vedenpaisumuksen,heinäsirkkoja, syöpäläisiä, sammakoita ja verta; koko sarjan selviätunnusmerkkejämme, mutta syntinen kansa paisui ylpeydessään. |
|
134. |
Ja aina kun vaiva kohtasi heitä, sanoivat he:»Mooses, rukoile puolestamme Herraasi, koska Hän on tehnyt liitonkanssasi. Katso, jos poistat tämän vaivan, niin uskomme sinuun jatotisesti päästämme Israelin lapset menemään kanssasi.» |
|
135. |
Mutta niin pian kuin Me olimme vapauttanutheidät vaivasta ja heille pantu määräaika oli mennyt umpeen,rikkoivat he lupauksensa. |
|
136. |
Silloin langetimme Me tuomion heille jahukutimme heidät veteen, koska he väittivät tunnusmerkkimmevalheeksi ja ylenkatsoivat ne. |
|
137. |
Ja kansalle, jota he nöyryyttivät, annoimmeMe perinnöksi sekä itäiset että läntiset rajamaat, maan, jonkaolimme siunannut; ja niin täyttyi Herrasi ihana sana Israelin lastensuhteen, siksi että he kestivät lujina. Ja Me hävitimme Faraon jahänen kansansa työt ja rakennukset. |
|
138. |
Ja Me johdimme Israelin lapset meren halki,ja he tulivat erään kansan luo, joka palveli epäjumaliaan. Hesanoivat: »Mooses, tee meille jumala, heidän jumaliensa kaltainen.»Hän sanoi: »Totisesti olette te kansa, joka harhoihin mieltyy.» |
|
139. |
Katso, perikatoon on joutuva kaikki, johonnuo turvaavat, ja turhuutta ovat heidän tekonsa. |
|
140. |
Hän sanoi: »Teillekö etsisin toista jumalaakuin Jumalan, joka teidät korotti maailman kansojen yli?» |
|
141. |
Ja (muistakaa) kuinka Me pelastimme teidätFaraon kansan käsistä; he rääkkäsivät teitä hirveimmällä tavalla,surmasivat poikanne, jättäen tyttärenne elämään. Totisesti oli tämäraskas koettelemus Herraltanne. |
|
142. |
Me määräsimme Mooseksen kolmeksikymmeneksivuorokaudeksi yksinäisyyteen ja lisäsimme niitä kymmenellä, niinettä hänen Herransa määräämä aika oli neljäkymmentä vuorokautta. JaMooses sanoi veljelleen Aaronille: »Ole sijaisenani kansanikeskuudessa! Tee, mikä oikein on, äläkä antaudu väärintekijäintielle!» |
|
143. |
Ja kun Mooses tuli Meidän määräämäämmepaikkaan ja hänen Herransa puhutteli häntä, sanoi hän: »Herrani,ilmesty minulle, jotta saisin katsella Sinua!» Herra vastasi: »Etkykene katselemaan Minua; mutta katsele vuorta, ja jos se seisoolujana paikallaan, saat sinä nähdä minut», ja kun hänen Herransapeitti vuoren kirkkaudellaan, raukesi se hajalleen, ja Mooseslankesi pyörtyneenä maahan. Tultuaan tajuihinsa sanoi hän: »Ylistysolkoon Sinulle! Katuen käännyn puoleesi ja olen ensimmäinenoikeauskoisista.» |
|
144. |
Hän vastasi: »Mooses, katso, sinulleantamillani ilmoituksilla ja sanomilla olen valinnut sinut ennenkaikkia ihmisiä. Ota vastaan, minkä olen sinulle antanut, ja olekiitollinen!» |
|
145. |
Ja Me kirjoitimme hänelle lauluihin kaikkivarteen otettavat asiat sekä kaikki selitykset sanoen: »Pidä nämälujasti ja käske kansaasi valitsemaan paras! Pian Me näytämmeSinulle jumalattomain osan.» |
|
146. |
Olen kääntävä pois tunnusmerkeistäni ne,jotka aiheetta ylpeilevät maan päällä; vaikka he näkisivät kaikkimahdolliset tunnusmerkit, eivät he usko niihin, ja jos he saavatnähdä vanhurskauden tien, eivät he omaksu sitä, mutta jos he näkevätharhatien, ottavat he sen omakseen. Ja näin siksi, että he pitävättunnusmerkkimme vaiheena ja ylenkatsovat ne. |
|
147. |
Jotka valheeksi väittävät Meidäntunnusmerkkimme ja iankaikkisen elämän, heidän työnsä raukeavattyhjiin. Palkittaisiinko heitä toisin kuin tekojensa mukaan? |
|
148. |
Ja Mooseksen kansa, hänen poissaolonsaaikana, teki koristuksistaan itselleen (epäjumalakseen) vasikan,joka ammui. Eikö heidän mieleensä johtunut, ettei se osannut puhuaheille eikä johtaa heitä (oikein) vaeltamaan. He omaksuivat sen jatulivat väärintekijöiksi. |
|
149. |
Mutta kun he kavahtivat ja huomasivateksyneensä, sanoivat he: »Ellei Herramme armahda meitä ja annameille anteeksi, olemme totisesti kadotuksen omat.» |
|
150. |
Ja tullessaan vihaisena ja murheellisellakansansa luo Mooses sanoi: »Kuinka kurjaa onkaan se, mihinpoissaollessani ryhdyitte! Pyrittekö sivuuttamaan Herranne käskyjä?»Ja hän paiskasi taulut käsistään, tarttui veljensä päähän ja tempasihänet puoleensa. Tämä (Aaron) sanoi: »Äitini poika, katso, kansaväheksyi minun mahtini ja oli vähällä surmata minut. Siksi älä annavihollisten iloita onnettomuudestani äläkä työnnä minuaväärintekijöitten joukkoon.» |
|
151. |
Hän sanoi: »Herrani, anna anteeksi minulle javeljelleni ja sulje meidät laupeuteesi; sillä sinä olet armeliainarmahtavien joukossa.» |
|
152. |
(Herra sanoi): »Niitä, jotka tekivätitselleen vasikan, kohtaa totisesti heidän Herransa viha ja kurjuusmaallisessa elä~ mässä. Siten palkitsemme ne, jotka (valheita)sepittävät. |
|
153. |
Mutta jos ne, jotka pahaa tekevät, kääntyvätja tulevat uskoon, on sinun Herrasi totisesti jälkeenpäinanteeksiantava ja armelias. |
|
154. |
Kun Mooseksen viha oli lauhtunut, otti hänmaasta taulut, joihin oli piirretty johdatuksen ja armon sanatniille, jotka Her~ raansa pelkäävät. |
|
155. |
Ja Mooses valitsi seitsemänkymmentä miestäkansastaan Meidän määräämäksemme ajaksi, ja kun maanjäristys yllättiheidät, hän sanoi: »Herra, jos niin olisit tahtonut, olisit voinutjo aikaa sitten surmata heidät ja minutkin. Surmaisitko nyt meidätsen tähden, mitä hullut joukossamme ovat tehneet? Jumalani! heidäntoimensa tahtoasi vastaan on sinun puoleltasi vain koettelemus,jolla saatat harhaan kenet tahdot ja johdatat kenet tahdot. OletSuojelijamme; anna meille anteeksi ja armahda meitä. Sinä, joka oletparas kaikista armahtajista! |
|
156. |
Ja anna meille käsky kaikkeen hyvään tässämaailmassa ja tulevassa elämässä; katso, luoksesi olemme mepalanneet ja näyttämäsi oikean tien omistimme.» Hän vastasi:»Kuritukseni kohtaa ketä tahdon, mutta laupeuteni voittaa kaiken;sen määrään ohjeeksi niille, jotka hurskautta harjoittavat jaantavat almuja, sekä niille, jotka uskovat tunnusmerkkeihimme», |
|
157. |
niille, jotka seuraavat tätä lähettilästä,oppimatonta profeettaa, josta he löytävät kuvauksen Toorassa jaEvankeliumissa. Hän tulee vaatimaan heiltä hyviä tekoja jakieltämään vääryyden, sallimaan heille mikä puhdasta on jakieltämään saastaisen; hän on vapauttava heidät kuormasta jakahleista, joihin heidät on kytketty. Jotka uskovat häneen,kunnioittavat ja auttavat häntä sekä seuraavat sitä valoa, joka onlähetetty hänen mukanaan, ne ovat onnellisia. |
|
158. |
Sano: »Ihmissuku! Olen totisesti Jumalanlähettiläs teille kaikille, taivaassa ja maan päällä; Hänen, jonkaon valta taivaassa ja maan päällä; ei ole muuta jumalaa kuin Hän,Hän antaa elämän ja kuoleman. Uskokaa siis Jumalaan ja Hänenlähettilääseensä, oppimattomaan profeettaan, joka uskoo Jumalaan jaHänen sanoihinsa, ja seuratkaa Häntä, jotta tulisitte oikealletielle!» |
|
159. |
Mooseksen kansan keskuudessa on joukko, jokajohtaa (muita)totuudessa ja sen mukaan jakaa oikeutta. |
|
160. |
Me olemme jakanut heidät kahteentoistaheimoon ja ryhmään. Ja Me annoimme Moosekselle seuraavan ilmestyksenhänen pyytäessään vettä kansalleen: »Iske sauvallasi kallioon!»Silloin kaksitoista lähdettä pulppusi siitä esille; jokainen heimolöysi vedensaantipaikkansa. Ja Me annoimme pilven varjostaa heitä jalähetimme heille ylhäältä mannaa ja viiriäisiä. – »Syökää sitähyvää, minkä olemme teille suonut!» Emmekä Me tehnyt heillevääryyttä, vaan he tekivät sitä itselleen. |
|
161. |
Ja kun heille sanottiin: »Asukaa tässäkaupungissa ja ottakaa siitä ravintonne, minkä haluatte, sanokaa:Hittatun (syntien päästö) ja astukaa sisään portista kumartaen, niinannamme anteeksi pahuutenne ja enennämme armomme niille, jotka hyväätekevät.» |
|
162. |
Silloin vääryydentekijät heidän joukossaanväänsivät tämän sanan toiseksi, jota heille ei oltu sanottu. Siksilähetimme heille rangaistuksen ylhäältä, että he väärin tekivät. |
|
163. |
Ja kysele heiltä, Muhammed, kaupungista, jokaoli meren rannalla, silloin kun he rikkoivat sapatin; silläsapattipäivänä heidän kalansa tulivat parvittain veden pintaanheidän luokseen, mutta sinä päivänä, jolloin he eivät sapattiaviettäneet, ne eivät tulleet. Niin koettelimme Me heitä sen vuoksi,että he olivat tottelemattomia. |
|
164. |
Ja kun eräs ryhmä heistä sanoi: »Miksivaroitatte te ihmisiä, jotka Jumala aikoo hukuttaa tai joille Hänlähettää ankaran vitsauksen?» he vastasivat: »Välttyäksemme Herrannesoimauksilta ja jotta he karttaisivat pahaa.» |
|
165. |
Ja kun he unohtivat saamansa varoitukset,pelastimme Me ne, jotka kielsivät vääryyden, ja kuritimmevääryydentekijöitä ankaralla vitsauksella heidän jumalattomuutensatähden. |
|
166. |
Ja heidän kerskuessaan teoista, jotka heiltäolivat kielletyt, sanoimme Me heille: »Muuttukaa inhottaviksiapinoiksi!» |
|
167. |
Ja (muistele), miten sinun Herrasi ilmoittiheille, että Hän aikoi aina ylösnousemuksen päivään asti lähettääheille (kurittajia), jotka rasittavat heitä mitä pahimmillavaivoilla. Sinun Herrasi on totisesti nopea rankaisemaan, mutta Hänon myös armahtavainen ja laupias. |
|
168. |
Ja Me jaoimme heidät eri ryhmiksi maanpäällä. Heidän joukossaan on vanhurskaita ja on sellaisia, jotkaovat kaukana hyvästä, ja Me koettelimme heitä sekä hyvällä ettähuonolla (onnella), jotta he kääntyisivät (luoksemme). |
|
169. |
Heitä seurasivat heidän jälkeläisensä, jotkaperivät Pyhän kirjoituksen; he kävivät käsiksi tämän maailman hyväänsanoen: »Kyllä se suodaan meille anteeksi», ja jos taaskin sattuisamanlaatuista hyvää heidän kohdalleen, tarttuivat he siihen. Eikökirjoituksen liitto velvoittanut heitä puhumaan Jumalasta ainoastaansitä, mikä on totuutta? Ja he ovat lukeneet, mitä siinä onkirjoitettuna! Mutta tulevan elämän asumus on kuitenkin parempiJumalaa pelkääväisille; eikö teillä tosiaankaan ole ymmärrystä? |
|
170. |
On niitä, jotka pysyvät lujasti kiinnikirjoituksessa ja harjoittavat hartautta; totisesti emme tuhlaa poisniiden palkkaa,jotka hyvää,rakentavat. |
|
171. |
Ja kun hajoitimme vuoren heidänyläpuolellaan, aivan kuin se olisi ollut pilvi, ja he luulivat senluhistuvan heidän päälleen (Me sanoimme): »Ottakaa vastaan, japysykää lujasti siinä, minkä olemme teille voimassamme antanut, jaajatelkaa sen sisällystä, jotta karttaisitte pahaa.» |
|
172. |
Ja kun sinun Herrasi herätti ihmisen(Aadamin) lasten lanteista jälkeläisiä heille ja haastoi heidättodistamaan itseään vastaan (sanoen): »Enkö ole Herranne?» hevastasivat: »Kyllä, me olemme sen todistajia», niin tarkoitti tämäsitä, ettette te ylösnousemuspäivänä voisi sanoa: »Me olimmetotisesti tietämättömiä tästä» |
|
173. |
tai ettette voisi sanoa: »Äitimme ja isämmeennen meitä kumarsivat muita Jumalan rinnalla, ja olemme vain heidänjälkeläisiään. Hävitätkö meidät sen tähden, mitä harhain palvojattekivät?» |
|
174. |
Tällä tavoin selvitämme Me tunnusmerkkimme,jotta he kääntyisivät (puoleemme). |
|
175. |
Lue heille tarina ihmisistä, joille Meannoimme tunnusmerkkimme ja jotka työnsivät ne luotaan. Ja saatanasaavutti heidät, ja heistä tuli sellaisia, joiden tie vie harhaan. |
|
176. |
Ja jos olisimme tahtonut, olisimme Metotisesti korottanut hänet niillä (tunnusmerkeillämme), mutta hänkiintyi maallisiin ja seurasi himojaan. Hän käyttäytyi kuin koira:jos käyt sitä kohti, pursuu sen kieli ulos suusta, ja jos jätät senrauhaan, pursuu sen kieli suusta. Näin on laita myös ihmisten, jotkavääntävät tunnusmerkkimme valheeksi; kerro heille siksi tämäkertomus, jotta he ajattelisivat. |
|
177. |
Kurja on niiden ihmisten laita, jotka pitävättunnusmerkkejämme vaiheena ja tekevät vääryyttä sieluilleen. |
|
178. |
Se, jota Jumala johdattaa, on kulkeva oikeatatietä, mutta ne, joiden Hän antaa joutua harhaan, ovat kadotuksenomat. |
|
179. |
Ja totisesti olemme helvetin omiksi luonutjoukon dzinnejä ja ihmisiä. Heillä on sydämet, joilla he eivätymmärrä, heillä on silmät, joilla he eivät näe, ja heillä on korvat,joilla he eivät kuule; he ovat karjan kaltaisia, ei, he kulkevatvielä pahemmin harhaan; he ovat välinpitämättömiä. |
|
180. |
Ja Jumalan ovat kaikkein jaloimmat nimet(ominaisuudet). Sentähden rukoilkaa Häntä niillä ja karttakaa niitä,jotka väärinkäyttävät Hänen nimiään! Kyllä he saavat palkanansioittensa mukaan. |
|
181. |
Ja niiden keskuudessa, jotka olemme luonut,on joukko, joka johtaa ihmisiä totuudessa ja sen mukaisesti jakaaoikeutta. |
|
182. |
Mutta niitä, jotka pitävät tunnusmerkkimmevalheena, kuljetamme Me pois askel askeleelta, tavalla, jota heeivät havaitse. |
|
183. |
Ja vaikka suvaitsenkin heitä, on Minunsuunnitelmani horjumaton. |
|
184. |
Eivätkö he ymmärrä, ettei heidän kumppaninsa(Muhammed) suinkaan ole mieletön; hän on vain julkinen varoittaja. |
|
185. |
Eivätkö he ole tarkastelleet taivaitten jamaan hallintoa ja kaikkea, minkä Jumala on luonut (ja huomanneet)että heidän aikansa jo lähenee loppuaan? Ja mihin sanomaan he tämän(Koraanin) jälkeen aikovat uskoa? |
|
186. |
Sillä niille, joiden Jumala antaa kulkeaharhaan, ei ole opasta; ja Hän jättää heidät menehtymäänuhmailuihinsa. |
|
187. |
He kysyvät sinulta hetkeä, jolloin setapahtuu. Sano: »Sen tietää ainoastaan Jumala, ja Hän yksin ontekevä aikanaan sen tunnetuksi. Raskaana se painaa taivasta jamaata; ja odottamatta on se yllättävä teidät. He kysyvät sinultaaivan kuin sinä sen tietäisit. Sano: »Jumala yksin sen tietää; muttaenimmät ihmiset eivät tiedä mitään.» |
|
188. |
Sano: »Ei ole minun vallassani itse itseänihyödyttää tai vahingoittaa, kaikki on Jumalan vallassa; mutta jostuntisin salatun, ympäröisin itseni hyvällä, eikä paha minuunulottuisi. Minä olen vain varoittaja ja ilosanoman saattajauskovaisille. |
|
189. |
Hän on luonut teidät yhdestä ainoastaihmisestä, ja hänestä teki Hän hänen vaimonsa, jotta hän (mies)löytäisi hänestä virkistyksensä; ja kun hän oli maannut vaimonsa,kantoi tämä kevyesti taakkansa ja liikkui vapaasti. Kun se tuliraskaaksi, rukoilivat he Jumalaa, Herraansa: »Jos annat meilleterveen (lapsen), olemme me sinulle totisesti kiitollisia!» |
|
190. |
Ja senjälkeen kun Hän oli antanut heilleterveen (lapsen), kumarsivat he toistakin (jumalia) Hänen rinnallaanhyvän lahjan antajina. Mutta Jumala on paljon korkeampi, kuin mitähe asettavat Hänen rinnalleen. |
|
191. |
Asettaisivatko he Hänen rinnalleen sellaisia,jotka eivät voi mitään luoda, kun ovat itsekin Hänen luomiaan |
|
192. |
eivätkä voi heitä auttaa, kun eivät voiauttaa edes itseäänkään? |
|
193. |
Ja jos te kutsutte heitä alistumaanjohdatukseen, eivät he seuraa teitä; on samantekevää teille,kutsutteko heitä vai vaikenette. |
|
194. |
Katso, ne, joita te palvelette Jumalanlisäksi, ovat kaltaisianne orjia. Rukoilkaa siis heitä, javastatkoot he teille, jos tarkoitatte täyttä totta! |
|
195. |
Onko heillä (epäjumalilla) jalatkävelläkseen? Tai onko heillä kädet tarttuakseen? Tai onko heilläsilmät nähdäkseen tai korvat kuullakseen? Sano: »Rukoilkaajumalanvertaisianne, punokaa juonenne minua vastaan älkääkä minuasäästäkö. |
|
196. |
Katso, minun liittolaisena on Jumala, Hän,joka on lähettänyt Pyhän kirjoituksen ylhäältä; Hän suojelee kaikkiavanhurskaita. |
|
197. |
Mutta ne, joita te rukoilette Hänenvertaisinaan, eivät voi auttaa teitä eivätkä edes itseäänkään.» |
|
198. |
Ja jos te vaaditte heitä seuraamaanjohdatusta, eivät he kuule, ja sinä näet heidän tarkastelevan sinuanäkemättä mitään. 199. Ole sääliväinen, vaadi kohtuutta ja kartaymmärtämättömiä! |
|
199. |
Ja jos te vaaditte heitä seuraamaanjohdatusta, eivät he kuule, ja sinä näet heidän tarkastelevan sinuanäkemättä mitään. Ole sääliväinen, vaadi kohtuutta ja kartaymmärtämättömiä! |
|
200. |
Ja kun joku Saatanan pistopuhe haavoittaamieltäsi, niin pakene Jumalan turviin! Hän on totisesti kuuleva,tietävä. |
|
201. |
Totisesti, kun hurskauden harjoittajia kohtaajoku Saatanan kiusaus, muistavat he (Hänet), ja katso, silloinvalkenee heille (johdatus). |
|
202. |
Heidän veljensä viekoittelee hän yhäedemmäksi harhaan eikä hellitä. |
|
203. |
Ja kun et tuo heille mitään tunnusmerkkiä, hesanovat: »Miksi et ole valinnut mitään?» Sano: »Minä noudatan vainsitä, minkä Herrani ilmoittaa minulle.» Tämä on valkeus Herraltamme,johdatukseksi ja armonosoitukseksi uskovaisille. |
|
204. |
Kun Koraania luetaan, kuunnelkaa tarkkaan jaolkaa vaiti, jotta saisitte armon osaksenne. |
|
205. |
Ja rukoile Herraasi sielusi nöyryydessä japelossa suuritta sanoitta sekä aamuin että illoin, äläkä ole penseä! |
|
206. |
2O6. Katso niitä, jotka ovat Herrasi luona;ei ylpeys saa heitä lakkaamaan palvelemasta Häntä, vaan he ylistävätHäntä ja kumartavat Häntä. |
