38. Saad (Saad:n suura)

1.

Saad. Kautta Koraanin, ylevän todistajan!

2.

Totisesti epäuskoiset ovat omahyväisiä jaitsepintaisia!

3.

Kuinka monta sukupolvea jo ennen heitä Mehävitimmekään! Mutta he parkuivat vasta kun pelastuksen aika jo oliohi.

4.

Nyt he taas kummeksuvat, että varoittaja onheille tullut heidän omasta keskuudestaan, ja epäuskoiset sanovat:»Tämä on valehtelija, taikuri.

5.

Eikö hän pyri vähentämään jumalia yhdeksiainoaksi? Kummallista hän toimittelee todellakin.»

6.

Ja johtavat henkilöt heidän keskuudessaanratkaisevat pulman sanomalla: »Menkää ja pysykää uskollisinaentisille jumalillenne, ei tämä hänen yrityksensä onnistu.

7.

Emme koskaan ole tällaista kuulleet isiemmeuskossa, tämä on pelkkää väärentämistä.

8.

Onko hän meidän keskuudessamme saanutilmoituksensa, joiden perusteella hän meitä varoittaa?»

9.

He epäilevät minun varoitustani. He eivät olemaistaneet vielä Minun kuritustani. Heidänkö kädessään ovat Herrani,mahtavan, anteliaan, armonaarteet?

10.

Heidänkö on taivaan ja maan ja niiden välisenavaruuden valtakunta, niin että he voivat paisua rikkaudessaan.

11.

Tällä paikalla tullaan ajamaan pakosalle(muslimeja vastaan) liittoutuneiden vahvat joukot.

12.

Niinhän ennen heitä Nooan, Aadin ja faraon,sotajoukkojen valtiaan, kansat torjuivat pois luotaan Meidänsananjulistajamme,

13.

samoin Tamuud, Lootin kansa ja viidakkojenasukkaat.

14.

Kaikki he kohtelivat sananjulistajianivalehtelijoina; siksi rankaisinkin heitä oikeuden mukaisesti.

15.

Nämäkin viivyttelevät itsepäisesti siksi,kunnes tuomiopäivän huuto kajahtaa, eikä silloin ole yhtäänarmonaikaa.

16.

Ja he sanovat: »Herra! Joudu mittaamaanmeille osamme (rangaistuksesta jo maallisessa elämässä) ennentuomiopäivää!»

17.

Siedä kärsivällisesti (Muhammed) heidänpuheitaan ja muistele palvelijaamme Daavidia, jolle me annoimmevoimaa ja joka oli altis kuulemaan ääntämme.

18.

Siksi teimmekin Me vuoret hänelle alamaisiksijulistamaan Jumalan kunniaa illansuussa ja aamun sarastaessa.

19.

Ja linnut kokoontuivat hänen luokseenkuuliaisina.

20.

Me lujitimme hänen valtakuntansa antaenhänelle viisautta ja selvän arvostelukyvyn.

21.

Onko korviinne tullut kertomus siitä, kuinkakaksi riitapuolta nousi hänen huoneeseensa kiiveten yli muurien?

22.

Kun he ilmestyivät Daavidin eteen ja tämäheitä pelästyi, sanoivat he: »Älä pelkää, tässä on kaksiriitapuolta, joista toinen on tehnyt vääryyttä toiselle. Tuomitsesiis oikein meidän asiamme, älä rankaise väärin, vaan saata meidätoikeuksiimme.

23.

Tässä on minun veljeni, hänellä oliyhdeksänkymmentä yhdeksän karitsaa ja minulla yksi ainoa. Mutta hänvaati: ‘Luovuta se minulle’ – ja hän sai minut suostumaan.»

24.

Daavid sanoi: »Totisesti hän oli väärässävaatiessaan sinun karitsasi omiensa lisäksi. Varmaan enin osaasiapuolista menettelee väärin toisiaan kohtaan, paitsi ne, jotkauskovat ja hyvää tekevät, mutta harvoin on sellaisia.» Mutta Daavidpääsi selvyyteen siitä, että Me olimme tällä koetellut häntäitseään, ja hän pyysi Herralta anteeksiantoa, lankesi kasvoilleen jakumartaen yhä uudelleen teki katumusta.

25.

Sentähden Me annoimme hänelle anteeksi ja hänpääsi nauttimaan Meidän läheisyydestämme ylhäisissä asunnoissa.

26.

»Daavid, Me olemme nostanut sinuthallitsijaksi maassasi. Tuomitse siis ihmisiä oikeudenmukaisestiäläkä seuraa mielihalujasi, jotteivät ne johtaisi sinua harhaanJumalan tieltä. Ne, jotka eksyvät Jumalan tieltä, saavat totisestikärsiä ankaran rangaistuksen, sillä he ovat tilintekopäivänunohtaneet.»

27.

Emme ole turhaan luonut taivaita ja maata jakaikkea niiden välillä. Vain epäuskoisilla on sellainen luulo. Muttavoi niitä, jotka eivät usko, sillä he joutuvat tulen kuritukseen!

28.

Vai olisiko meidän kohdeltava uskovaisia,hyvää tekeviä samoin kuin pahuuden levittäjiä maan päällä? Tairinnastaisimmeko jumalaapelkääväiset väärintekijöihin?

29.

Olemme sinulle (Muhammmed) antanut ylhäältäPyhän Kirjan, joka on runsaaksi siunaukseksi, jotta he voisivatmiettiä sen jakeita ja jotta ymmärtäväiset ottaisivat vaarin.

30.

Daavidille annoimme Salomon, josta tuli altispalvelijamme. Hän totisesti kääntyi kaikessa Meidän puoleemme.

31.

Kun hänen eteensä illalla (rukouksien aikaan)tuotiin kilpahevosia, jotka seistessään ovat alallaan, muttajuostessaan kiitävät nopeasti,

32.

sanoi hän: »Herraa kiittäessäni mieleniiloitsee näistä hyvistä hevosista; ja kun hevoset olivat kiitäneetkilpaa hänen näkyvistään, hän sanoi:

33.

»Tuokaa ne takaisin luokseni!» Ja hän alkoitaputtaa niiden jalkoja ja kaulaa.

34.

Ja Me lähetimme Salomolle koettelemuksia. KunMe annoimme perilliseksi hänen valtaistuimelleen pelkän tomumajan,hän huusi Herraansa,

35.

sanoen: »Herra, armahda minua ja anna minullevaltakunta, joka ei joudu kenellekään kelvottomalle perinnöksi; Sinäolet totisesti armossasi antelias.»

36.

Me teimme tuulenkin hänen käskyläisekseen. Setotteli hänen tahtoaan ja puhalsi lauhasti milloin hän halusi.

37.

Hänen alamaisiaan olivat myös taiturit,kaikki rakentajat, sukeltajat

38.

ja muut kahleissa olevat.

39.

»Tämä on Meidän vapaa lahjamme, josta voittuhlata tai pidättää ilman tilintekoa.»

40.

Ja hän pääsi ylhäisiin asuntoihin nauttimaanMeidän läheisyydestämme.

41.

Muistakaa myös palvelijaamme Jobia, jokahuusi Herralleen: »Saatana on lyönyt minua vaivalla ja tuskalla!»

42.

(Ja Herra vastasi:) »Polje jalallasi maahan,ja siitä nousee viileä lähde peseytyäksesi ja sammuttaaksesijanosi!»

43.

Ja Me annoimme hänelle takaisin perheensä jayhtä monta lisäksi armonosoituksenamme ja tunnusmerkkinäymmärtäväisille.

44.

»Ota haltuusi jonkun verran maallistaomaisuutta ja tyydy siihen halaamatta sitä, mikä pettää.» Mehavaitsimme Jobin todella kelvolliseksi palvelijaksemme. Herkeämättäkääntyi hän rukoillen Meidän puoleemme.

45.

Muistakaa myös palvelijoitamme Aabrahamia,Iisakkia ja Jaakobia, miehiä, joilla oli voimaa ja viisautta.

46.

Totisesti Me kasvatamme heidät puhtaaksi kokoolemukseltaan ja alinomaa pitämään silmällä lopullistamääränpäätään.

47.

Ja totisesti he pääsivätkin Meidän tykömmevalittuina, parhaina.

48.

Muistakaa Ismaelia, Elisaa ja Hesekieliä,jotka myös parhaitten joukkoon kuuluivat.

49.

Tämä olkoon muistutukseksi ja lupaukseksi,että ylhät asunnot odottavat jumalaapelkääväisiä,

50.

iäisyyden tarhat, joihin ovet ovat heilleavoinna,

51.

joissa he saavat leväten aterioida, nauttienkaikenlaisia hedelmiä ja juomia.

52.

Heidän seuraansa liittyvät heidän ikäisensänaiset, jotka siveästi katseensa hillitsevät.

53.

Kaikki tämä luvataan teille tuomionpäiväksi.

54.

Voitte olla varmat näistä meidänlahjoistamme, jotka eivät konsanaan ehdy.

55.

Näin on oleva, mutta yhtä varmasti onvalmistettu surkea tyyssija pahoille,

56.

helvetti, johon he saavat astua, kamalakitumispaikka.

57.

Näin pitää olla, heidän on annettava maistaasitä ja myös kiehuvaa juomaa

58.

sekä muita yhtä tuskallisia rangaistuksia.

59.

Sinne syöksyy päistikkaa ihmispaljous teidänmukananne, eikä kajahda heille tervehdys, kun he tuleen joutuvat.

60.

Nämä sanovat nyt houkuttelijoilleen: »Ei,teitä emme tahdo tuntea, te tämän surkean paikan meillevalmistitte.»

61.

He sanovat myös: »Herra, sille, joka tämänmeille valmisti, lisää kaksinkertaisiksi tulen tuskat.»

62.

Vielä ihmettelevät he: »Miksi emme täällä näeihmisiä, joita pidimme paheellisina?

63.

Aiheettako me heitä ylenkatsoimme, vai ovatkosilmämme nyt heistä poispäin kääntyneet?»

64.

Sellainen on riitelevien tulen asukkaidentodellinen tila.

65.

Sano: »Minä olen vain varoittaja. Ei olemuuta jumalaa kuin Jumala, ainoa, kaikkivaltias,

66.

taivaiden ja maan ja niiden välisen avaruudenHerra, mahtava, armahtavainen.»

67.

Sano: »Tämä on tärkeä sanoma,

68.

mutta kuitenkin te käännytte poispäin.»

69.

Minulla (Muhammedilla) ei ollut tietoaylhäisistä valtiaista, kun heidän välillään syntyi kiistaa,

70.

eihän minulle muuta ilmoitettu, kuin ettäminut lähetettiin varoittajaksi.»

71.

Kun Herra sanoi enkeleille: »Totisesti,tahdon luoda kuolevaisen ihmisen maan tomusta,

72.

ja kun olen tehnyt hänet täydelliseksi sekäpuhaltanut häneen henkeni, langetkaa kasvoillenne luvaten hänellekuuliaisuutta! »

73.

niin enkelit ilmaisivat kuuliaisuutensa,kaikki tyynni,

74.

ei kuitenkaan Iblis, joka oli ylpeä ja kuuluiuskottomiin.

75.

Jumala sanoi: »Iblis, mikä esti sinuailmaisemasta kuuliaisuuttasi hänelle, jonka olen omilla käsilläniluonut? Oletko ylpeä vai oletko niin korkealle korotettu?»

76.

Tämä vastasi: »Olen parempi kuin hän: Sinäolet luonut minut tulesta, ja hänet loit maan tomusta.»

77.

Ja Herra sanoi: »Silloin mene tiehesi, sillätotisesti karkoitan sinut,

78.

ja minun kiroukseni langetkoon ylitsesituomiopäivään asti.»

79.

Hän sanoi: »Herra, anna minulle aikaa siihenpäivään saakka, kunnes heidät uuteen elämään herätetään!»

80.

Herra sanoi: »Olkoon sinulla aikaa

81.

siihen hetkeen asti, joka on tarkoinmäärätty.»

82.

Hän sanoi: »Sinulta saamallani voimalla minätotisesti saatan heidät lankeamaan kaikki tyynni,

83.

paitsi vilpittömät palvelijasi heidänkeskuudessaan.»

84.

Herra sanoi: »Totuuden nimessä, jonka nytjulistan,

85.

Minä totisesti täytän teillä helvetin,heittäen sinne sinut sekä kaikki ne, jotka sinua seuraavat.»

86.

Sano: »En pyydä teiltä mitään palkkiota, enkäkuulu niihin, jotka teeskentelevät.

87.

Tämä on vain varoitus kansoille,

88.

ja aivan varmaan tulette kaiken kokemaanaikanaan.»