28. Al-Kasas (Kertomuksen suura)

1.

Taa, Siin, Miim. (Laupias, kuuleva, tietäväJumala).

2.

Nämä ovat selvän Kirjan säkeistöjä.

3.

Aiomme kertoa sinulle totuudenmukaisesti osanMooseksen ja faraon elämästä hyödyksi niille, jotka uskovat.

4.

Totisesti, farao oli maassaan mahtava. Hänjakoi sen asukkaat luokkiin ja koetti heikentää erästä osaa heistätappamalla miehet ja jättämällä vain naiset eloon. Hän oli todellavääryydentekijä.

5.

Mutta Me tahdoimme osoittaa suosiotammeniille, joita maassa sorrettiin. Tahdoimme tehdä heidät maanjohtomiehiksi ja faraon perillisiksi.

6.

Halusimme antaa heille valtaa maassa ja saadafaraon ja Haamanin sekä heidän sotajoukkonsa kokemaan sitä, mitä heolivat pelänneet.

7.

Niin Me ilmestyimme Mooseksen äidille näinsanoen: »Imetä häntä, mutta kun alat pelätä hänen puolestaan, niinaseta hänet veteen äläkä pelkää, äläkä murehdi. Totisesti, Meannamme hänet sinulle takaisin ja teemme hänestä lähettilään.»

8.

Sitten faraon väki otti hänet vedestä, jahänestä oli tuleva heille vihamies ja murheen aihe. Totisesti,farao, Haaman ja heidän sotajoukkonsa olivat synnintekijöitä.

9.

Ja faraon puoliso lausui: »Hän ilahduttaaminun silmäni,ja sinunkin. Älä surmaa häntä, ehkäpä hän voi ollameille hyödyksi tai voimme ottaa hänet pojaksemme.» Mutta he eivätasiaa arvanneet.

10.

Ja seuraavana aamuna Mooseksen äidin sydänoli pakahtumaisillaan. Hän olisi paljastanut salaisuutensa, ellemmeMe olisi vahvistanut hänen sydäntään, niin että hän saattoi pysyäuskossa.

11.

Ja hän lausui Mooseksen sisarelle: »Seuraahäntä!» Ja tämä piti syrjästä veljeänsä silmällä heidänhuomaamattaan.

12.

Me olimme jo tehnyt hänelle vastenmielisiksivieraat imettäjät. Silloin sisar lausui: »Näytänkö teille eräänperheen, joka on hoivaava häntä ja tarkoittaa hänelle hyvää?»

13.

Siten Me annoimme hänet takaisin äidilleen,jotta tämän silmät kirkastuisivat eikä hän enää murehtisi, vaantietäisi, että Jumalan lupaus oli tosi. Mutta useimmat ihmisistäovat tietoa vailla.

14.

Ja kun Mooses oli päässyt miehuuden ikään jakasvanut voimakkaaksi, Me annoimme hänelle viisautta ja tietoa.Siten me palkitsemme ne, jotka hyvää tekevät.

15.

Ja hän astui kaupunkiin hetkenä, jolloin senasukkaat eivät sitä vartioineet, ja havaitsi siellä kahden miehentappelevan keskenänsä; toinen kuului hänen omaan heimoonsa, toinenhänen vihamiehiinsä. Silloin hänen heimolaisensa pyysi häntäavukseen toista vastaan, joka kuului hänen vihollisiinsa. Ja Moosesiski tämän nyrkillään hengiltä. Silloin hän sanoi: »Tämän saisaatana aikaan. Totisesti, hän on vihamies ja ilmeinen viettelijä.»

16.

Hän puhui edelleen: »Herra! Olen tehnytsyntiä itseäni kohtaan, suo se minulle anteeksi!» Ja hän saianteeksi. Totisesti, Hän antaa kaiken anteeksi. Hän onanteeksiantava, armollinen.

17.

Mooses sanoi: »Herra, koska olet armahtanutminua, en koskaan enää auta syntisiä.»

18.

Seuraavana aamuna hän kulki kaupungissapelokkaasti ympärillensä tähyillen, ja katso, se, joka oli häntäedellisenä päivänä avukseen huutanut, huusi taaskin häntäauttajakseen. Mooses nuhteli häntä: »Totisesti, sinä olet ilmeisestiväärässä.»

19.

Ja kun hän aikoi taltuttaa sitä, joka oliheidän kummankin vihollinen, niin tämä sanoi: »Tahdotko tappaaminut, Mooses, kuten tapoit eilisen miehen? Haluat väkivalloin maatahallita, etkä kuulua niihin, jotka oikeutta tekevät.»

20.

Silloin saapui kaupungin etäisimmältälaidalta mies juosten, ja hän sanoi: »Mooses! Päämiehet pitävätneuvoa sinut tappaakseen. Lähde pois täältä; totisesti, minä toivonsinulle hyvää.»

21.

Silloin hän lähti pois kaupungista pelonvallassa, ympärillensä tähyillen. Hän huudahti: »Herra, pelastaminut väärämielisten ihmisten keskuudesta!»

22.

Ja kääntäessään kasvonsa Midianin suuntaanhän sanoi: »Ehkä Herra ohjaa minut oikealle tielle.»

23.

Kun hän saapui Midianin kaivon luo, häntapasi useita miehiä juottamassa elukoitaan. Paitsi heitä hänhuomasi kaksi naista, jotka pidättelivät laumaansa. Hän kysyi: »Mitäte kaksi oikein teette?» He vastasivat: »Emme voi juottaaelukoitamme, ennenkuin paimenet poistuvat; isämme on vanha.»

24.

Silloin hän juotti heidän elukkansa heidänpuolestaan ja vetäytyi sitten takaisin varjoon ja sanoi: »Herra,olen totisesti kaiken hyvän tarpeessa, minkä minulle mahdat suoda.»

25.

Silloin toinen naisista tuli kainostikävellen hänen luokseen ja sanoi: »Totisesti, isäni kutsuu sinutluokseen voidakseen kiittää sinua siitä, että juotit elukkamme.» KunMooses saapui hänen luoksensa ja kertoi hänelle elämänsä, niinvanhus sanoi: »Älä pelkää, olet pelastunut väärämielisten ihmistenjoukosta.»

26.

Toinen tyttäristä pyysi: »Isä! Ota hänetpalvelukseesi, totisesti, hän on paras, jonka voit palkata, sangenväkevä ja luotettavaa

27.

Isä lausui: »Totisesti, haluan naittaa sinuttoiselle tyttäristäni sillä ehdolla, että olet kahdeksan vuottapalveluksessani. Oletko kymmenen vuotta täyteen, se riippuuitsestäsi, enkä aio kohdella sinua huonosti, olet huomaava minut,jos Jumala niin suo, hyväksi ihmiseksi.»

28.

Mooses vastasi: »Tämä olkoon sopimuksemme, jaminkä ajan otankin täyttääkseni, älköön minulta enää lisäävaadittako. Jumala todistakoon sen, mistä me nyt puhumme.»

29.

Kun Mooses sitten oli palvellut aikansatäyteen ja lähti pois perheinensä, hän huomasi tulen vuorenkupeella. Hän lausui perheelleen: »Malttakaa, minä näen tulenpalavan. Ehkä minä voin ottaa teille selvää siitä tai tuoda palavankekäleen, voidaksenne lämmitellä.»

30.

Kun hän lähestyi sitä, kuului ääni laaksonoikealta puolelta, pyhänä paikalla olevasta pensaasta: »Mooses! Minäolen totisesti Jumala, maailmojen valtias.»

31.

Ja edelleen: »Heitä sauvasi maahan!» Ja kunhän näki sen kiemurtelevan kuin käärme, hän kääntyi ympäri paetentaakseen katsomatta. »Oi Mooses, astu eteenpäin pelkäämättä, sillätotisesti olet turvassa.

32.

Pistä kätesi poveesi, niin vedät sen ulosvalkoisena, kuitenkin ilman taudin tartuntaa. Äläkä kammoksu kättäsikylkesi lähellä. Nämä ovat Herrasi kaksi tunnusmerkkiä faraolle jahänen päämiehilleen. Totisesti he ovat jumalattomia ihmisiä.»

33.

Mooses vastasi: »Herra! Minä surmasin eräänheistä ja pelkään senvuoksi, että he surmaavat minut.

34.

Mutta minulla on veljeni Aaron, joka onpuheessaan minua taitavampi, lähetä sentähden hänet minun mukaaniminua vahvistamaan. Pelkään totisesti, että he pitävät minuavalehtelijana.»

35.

Jumala lausui: »Me vahvistamme käsivarttasiveljesi avulla ja annamme teille kummallekin sellaisen vallan, ettähe eivät kykene mihinkään Meidän tunnustekojamme vastaan. Te kaksisekä ne, jotka teitä seuraavat, peritte voiton.»

36.

Kun Mooses sitten selkeästi näytti heilletunnusmerkkimme, he sanoivat: »Tämä on vain ovelaa noituutta, emmekäole kuulleet tällaista sattuneen esi~isiemme aikana.»

37.

Mutta Mooses sanoi: »Herra tietää parhaiten,kuka tulee Hänen lähettämänään ja opastamanaan ja kenellä onmääränpäässä hyvä koti. Totisesti, väärämieliset eivät menesty.»

38.

Farao lausui: »Päällikköni, en tiedä teilläolevan muuta jumalaa kuin minä itse. Polta siis, Haaman, minulletiiliä ja rakenna korkea palatsi, jotta voisin ulottua näkemäänMooseksen Jumalan. Pidän häntä totisesti valehtelijana.»

39.

Ja farao ja hänen sotajoukkonsa ylvästelivätaiheetta maassa ja luulivat, ettei heitä noudettaisi takaisin Meidäneteemme.

40.

Silloin Me tartuimme häneen ja hänensotajoukkoonsa ja heitimme heidät mereen. Huomaa siis, millaisenlopun saavat jumalattomat.

41.

Ja Me teimme heistä johtomiehiä viettelemäänihmisiä tulen omiksi, ja ylösnousemuksen päivänä heitä ei auteta.

42.

Tässä maailmassa me annoimme kirouksenseurata heitä, ja ylösnousemuksen päivänä he ovat inhottuja.

43.

Totisesti, Me annoimme Moosekselle Kirjan,senjälkeen kun olimme hävittänyt aikaisemmat sukupolvet,valaistukseksi ihmissuvulle, johdatukseksi ja armoksi, jotta hesiitä vaarin ottaisivat.

44.

Sinä (Muhammed) et ollut Siinainlänsipuolella, kun Me ilmoitimme Moosekselle käskymme, etkä ollutsen todistajana.

45.

Mutta olemme luonut toisia sukupolvia jasuonut niille pitkän elämän. Sinä et myöskään asunut Midianinasukkaitten parissa julistamassa heille Meidän ilmoituksiamme, muttaMeistä ne olivat lähtöisin.

46.

Sinä et ollut myöskään vuoren huipulla, kunMe (Mooseksen) kutsuimme, mutta tämä (Koraani) on Herrasiarmonosoitus, jotta voisit varoittaa kansaa, jonka luona ei ketäänvaroittajaa ennen sinua käynyt; ehkä he ottavat vaarin.

47.

Etteivät he sitten, kun heitä kohtaaonnettomuus heidän kättensä tekojen tähden, sanoisi: »Herra, miksiet lähettänyt luoksemme lähettilästä, niin että olisimme seuranneetmerkkejäsi ja olleet uskovaisia?»

48.

Mutta kun lähettämämme totuus nyt ilmestyyheille, he sanovat: »Miksi hän (Muhammed) ei saanut samanlaistaihmeidentekovaltaa kuin Mooseskin? Mutta eivätkö he kieltäneet sitä,mitä Moosekselle aikoinaan annettiin?» He sanoivat: »Nämä kumpikin(Koraani ja Toora) ovat noituuden tuotteita, jotka tukevat toisiaan.Totisesti, emme usko kumpaankaan.»

49.

Sano: »Tuokaa sitten Jumalalta sellainenkirja, joka on näitä kahta parempi ojennusnuora, niin minä seuraansitä, jos olette oikeassa.»

50.

Mutta jos he eivät vastaa sinulle, tiedäsilloin, että he seuraavat vain omia himojaan. Ja ken onkaanpahemmin eksynyt kuin se, joka seuraa omia himojaan saamattajohdatusta Jumalalta. Totisesti, Jumala ei ohjaa väärämielisiä.

51.

Totisesti, olemme jo ennenkin julistanutheille (Koraanin) sanaa moninaisissa yhteyksissä, jotta heottaisivat siitä vaarin.

52.

Ne, joille Kirja on jo aikaisemmin annettu,uskovat siihen.

53.

Kun sitä heille luetaan, he sanovat: »Meuskomme siihen. Totisesti, se on Herramme lähettämä totuus, jatotisesti me olimme jo tätä ennen Jumalan alamaisia.»

54.

Heidän palkkansa maksetaan heille kahdesti,koska he pysyvät lujina ja vastustavat pahaa hyvällä ja antavatalmuja siitä, mitä olemme heille suonut.

55.

Ja kun he kuulevat turhaa puhetta, hekääntyvät siitä pois ja sanovat: »Te niitätte omat tekonne ja meomamme; rauha olkoon teille, mutta me emme pyri tietämättömienseuraan.»

56.

Totisesti, sinä et voi johtaa sitä, jotamielelläsi johtaisit, mutta Jumala antaa johdatuksensa kenelletahtoo, ja Hän tietää parhaiten, ketkä vaeltavat oikeata tietä.

57.

Ja he sanovat: »Jos sinun kanssasi seuraammetätä johdatusta, niin me joudumme pois maastamme.» Aivan niin, muttaemmekö Me ole perustanut heitä varten turvallista pyhitettyä paikkaa(Mekkaa), jonne annamme kaikenlaisia hedelmiä heidän ylläpidokseen.Mutta useimmat heistä eivät mitään tiedä.

58.

Kuinka monta kaupunkia, jotka rikkaudessaanylvästelivät, olemmekaan tuhonnut. Nämä rauniot olivat heidänkotejaan, joita heidän jälkeensä vain vähän on käytetty asuntoina.Ne olemme Me perinyt.

59.

Mutta Herrasi ei koskaan hävittänytkaupunkeja ennen kuin oli lähettänyt niiden pääpaikkaan lähettilääntulkitsemaan heille Meidän merkkimme. Emmekä Me hävitä kaupunkejamuutoin kuin niiden asukkaitten vääryyksien takia.

60.

Kaikki, mitä teille on annettu, on vain tämänmaailman elämän nautintoa ja koreutta. Mutta se, mikä on Jumalanluona, on parempaa ja pysyvämpää. Ettekö jo ymmärrä?

61.

Onko sitten se, jolle Me olemme antanutihanan lupauksen, mikä hänelle täytetäänkin, sellaisen kaltainen,jolle olemme kylläkin suonut tämän maailman elämän nautintoja, muttajoka ylösnousemuksen päivänä luetaan syntisten joukkoon?

62.

Sinä päivänä Hän kutsuu heitä ja sanoo:»Missä ovat ne, joita te kuvittelitte Minun vertaisikseni?»

63.

Silloin ne, joihin tämä puhe sattuu, sanovat:»Herra, nämä ovat niitä, jotka olemme johtaneet harhaan samallatavalla kuin itsekin eksyimme. Olemme syyttömiä Sinun edessäsi, heeivät meitä palvelleet.»

64.

Silloin sanotaan: »Kutsukaa liittolaisianne!»Niin he kutsuvat niitä, mutta nämä eivät lainkaan vastaa. He näkevättuomionsa ja toivovat, että olisivat saaneet johdatuksen.

65.

Tulee päivä, jolloin Hän on heitä kutsuva jasanova: »Minkä vastauksen annoitte lähettiläille?»

66.

Sinä päivänä he joutuvat sokeuden valtaaneivätkä kykene mitään verukkeita esittämään, eivätkä he myöskäänjoutavia toisiltaan utele.

67.

Mutta ken kääntyy Jumalan puoleen ja uskoosekä tekee hyvää, hän toivottavasti kuuluu niiden pariin, jotkamenestyvät.

68.

Herrasi voi luoda ja valita mitä haluaa,mutta heillä ei ole valinnan varaa. Kunnia olkoon Jumalalle! Hän onkorkealla sen yläpuolella, mitä he Hänen rinnalleen asettavat.

69.

Herrasi tietää myös, mitä heidän povessaanpiilee ja mitä he julki tuovat.

70.

Hän on Jumala, ei ole muuta jumalaa kuin Hän.Hänelle kuuluu kaikki ylistys alusta loppuun. Hänelle kuuluu tuomio,ja Hänen luokseen teidän on palattava.

71.

Sano: »Mitä sanoisitte, jos Jumala antaisiteidän olla yön pimeydessä aina ylösnousemuksen päivään saakka? Mikämuu jumala kuin Hän itse voisi antaa teille valoa? Miksi ette siiskuuntele?»

72.

Sano edelleen: »Mitä sanoisitte, jos Jumalaantaisi teidän olla päivän valossa aina ylösnousemuksen päiväänsaakka? Mikä muu jumala kuin Hän voisi antaa teille yön sen aikanalevätäksenne? Ettekö jo huomaa?»

73.

Suopeudessaan Hän on säätänyt teitä vartenyön ja päivän, niin että voitte levätä sekä etsiä Jumalan armoa jaettä osaatte olla kiitollisia.

74.

Tulee päivä, jolloin Hän on heitä kutsuva jasanova: »Missä ovat ne, joita te kuvittelette Minun vertaisikseni?»

75.

Ja me otamme jokaisesta kansasta todistajanja lausumme: »Tuokaa esiin todistuksenne.» Silloin he tulevathuomaamaan, että totuus on Jumalassa ja että heidän kuvitelmansahäipyvät heidän näkyvistään.

76.

Totisesti. Koorah kuului Mooseksen kansaan,mutta hän nousi heitä vastaan. Ja Me olimme antanut hänelle niinpaljon aarteita, että niiden avaimet olisivat painaneet maahanjoukon voimakkaita miehiä. Hänen kansansa lausui hänelle: »Äläriemuitse, totisesti, Jumala ei rakasta niitä, jotka liiaksirikkaudestaan riemuitsevat.

77.

Vaan sen avulla, mitä Jumala on sinulleantanut, etsi tulevaisuuden kotia, mutta älä unohda osaasi tässämaailmassa. Tee hyvää, kuten Jumalakin on hyvää tehnyt sinulle,äläkä tavoittele maassa pahaa. Totisesti, Jumala ei rakasta niitä,jotka pahaa tekevät.»

78.

Hän sanoi: »Minulle on annettu tämä kaikkisen tiedon vuoksi, joka minulla on.» Eikö hän tiedä, että jo ennenhäntä Jumala on tuhonnut sukupolvia, jotka olivat häntä voimassaanväkevämpiä ja määrältään lukuisampia. Mutta syntisiltä ei tarvitsekysellä heidän syntejään.

79.

Sitten hän astui kansansa eteen kaikessakorskeudessaan; silloin ne, jotka halusivat tämän maailman elämää,sanoivat: »Me halajamme samanlaista, mitä Koorahillekin on annettu.Totisesti, hän on saanut suuren onnen.»

80.

Mutta ne, joille oli annettu totista tietoa,sanoivat: »Voi teitä! Jumala antaa paremman palkan sille, joka uskooja tekee hyvää. Mutta sen saavat vain ne, jotka lujina kestävät.»

81.

Sitten Me annoimme maan niellä hänet ja hänenkotinsa, eikä kukaan, paitsi Jumala, voinut häntä auttaa, eikä hänapua saanut.

82.

Ja ne, jotka aikaisemmin olivat halunneethänen asemaansa, alkoivat puhua: »Voi, miten kummallista! Totisesti,Jumala suo antimensa niille palvelijoistaan, joille haluaa, tai myösvähentää niitä. Ellei Jumala olisi ollut hyvä meitä kohtaan,olisimme mekin hautautuneet maan alle. Voi, miten kummallista!Totisesti, uskottomat eivät milloinkaan menesty.»

83.

Tulevaisuuden kodin Me määräämme niitävarten, jotka eivät halua korottaa itseään maan päällä eivätkä haluatehdä pahaa. Parhaimman osan saavat viimein hurskaat.

84.

Sentähden, joka toimittaa hyvää, saa vieläkinparempaa; mutta ken pahaa tekee, sellaiselle maksetaan palkka vainhänen tekojensa mukaan.

85.

Totisesti, Hän, joka on antanut sinulle tämänKoraanin, on johtava sinut takaisin luvattuun paikkaan. Sano: »Herratuntee parhaiten sekä sen, jolla on johdatus, että sen, joka onilmeisen harhan vallassa.»

86.

Sinä et odottanut tätä Kirjaa sinulleilmoitettavan, mutta se on Herrasi armonosoitus. Älä siismilloinkaan tue uskottomia!

87.

Älä salli heidän erottaa itseäsi Jumalanmerkeistä, sen jälkeen kuin ne on sinulle lähetetty. Kutsu heitäJumalan luo, äläkä koskaan kuulu niiden joukkoon, jotka asettavatmuita jumalia Jumalan vertaisiksi.

88.

Älä rukoile muuta jumaluutta kuin Jumalaa; eiole muuta Jumalaa kuin Hän. Kaikki muu on häviävä, paitsi Hän.Hänelle kuuluu tuomio, ja Hänen luoksensa teidän on palattava.