|
1. |
Taa, Siin, Miim. (Laupias, kuuleva, tietäväJumala.) |
|
2. |
Nämä ovat säkeitä Ilmestyksen kirjasta. |
|
3. |
Joudutko epätoivoon, koska he eivät tahdouskoa? |
|
4. |
Jos olisimme tahtonut, olisimme voinutlähettää heille taivaasta merkin, jonka edessä heidän niskansaolisivat taipuneet. |
|
5. |
Jokaisen uuden merkin tullessa laupiaaltaArmahtajalta he kääntävät selkänsä. |
|
6. |
Nyt he tosin hylkäävät ne valheena, muttatotuus, jolle he ovat ilkkuneet, on pian heidät yllättävä. |
|
7. |
Eivätkö he katso maata; kuinka monenlaista jaoivallista Me olemmekaan siinä kasvattanut! |
|
8. |
Totisesti, tässä on heille merkki, muttauseimmat heistä eivät ota uskoakseen. |
|
9. |
Totisesti Hän, Herrasi, on mahtava,armollisin. |
|
10. |
Muista, miten Herrasi kutsui Mooseksensanoen: »Mene väärämielisen kansan |
|
11. |
faraon kansan luokse. Ehkä se on pahastaluopuva.» |
|
12. |
Hän vastasi: »Herra, pelkään heidän minutvääräksi väittävän; |
|
13. |
rintaani ahdistaa eikä kieleni ole nopeapuhumaan. Sentähden nouda Aaron avustajakseni! |
|
14. |
Olen myös rikkonut heitä vastaan, niin ettäpelkään heidän surmaavan minut.» |
|
15. |
Herra sanoi: »Sitä älä pelkää. Lähtekääkumpikin viemään merkkejämme; totisesti, Me olemme teidän tykönänneja kuulemme. |
|
16. |
Menkää siis faraon eteen ja sanokaa:»Totisesti, Me olemme tuomassa maailmojen Herran sanaa, |
|
17. |
että päästäisit israelilaiset meidänmukanamme.» |
|
18. |
Farao vastasi: »Emmekö me sinua lapsenakasvattaneet keskuudessamme, ja etkö viettänyt luonamme useitaelämäsi vuosia? |
|
19. |
Mutta sinä teit rikoksen, ja olet perinkiittämätön.» |
|
20. |
Hän vastasi: »Tein sen silloin, kun vieläolin oikeata ymmärrystä vailla. |
|
21. |
Niin pakeninkin luotanne, koska pelkäsinteitä, mutta sitten on Herra antanut minulle viisautta ja tehnytminusta sanansaattajansa. |
|
22. |
Mutta sitäkö minulle muistutat suosionasi,että olet orjuuttanut israelilaiset?» |
|
23. |
Farao sanoi: »Kuka on se »maailmojen Herra»? |
|
24. |
Mooses vastasi: »Hän on taivaitten ja maan jakaiken näiden välillä olevan Herra, jos se teitä vakuuttaa.» |
|
25. |
Ja Farao lausui ympärillä oleville: »Ettekökuule?» |
|
26. |
Mooses sanoi: »Hän on teidän ja esi~isienneHerra.» |
|
27. |
Farao lausui: »Totisesti, sananjulistaja,joka on luoksenne lähetetty, on hullu mies.» |
|
28. |
Mooses sanoi edelleen: »Hän on idän ja lännenja kaiken näiden välillä olevan Herra; jospa sen vainkäsittäisitte.» |
|
29. |
Farao sanoi: »Jos otat jumalaksesi jonkunmuun kuin minut, panen sinut vankien joukkoon.» |
|
30. |
Mooses vastasi: »Entä, jos tuon sinulleilmeisen todistuksen?» |
|
31. |
Hän sanoi: »Tuo se, jos olet totuudessa.» |
|
32. |
Silloin Mooses heitti sauvansa maahan, jakatso, se muuttui käärmeeksi. |
|
33. |
Sitten hän ojensi kätensä, ja katso, senäytti katsojista vaikealta. |
|
34. |
Silloin farao lausui ympärillään olevillepäämiehille: »Totta tosiaan, hän on taitava velho, |
|
35. |
joka noituudellaan tahtoo karkoittaa teidätmaastanne Mitä siis neuvotte?» |
|
36. |
He vastasivat: »Anna hänen veljinensä odottaaja lähetä sanansaattajia kaupunkeihin |
|
37. |
noutamaan eteesi kaikki etevät taikurit. |
|
38. |
Kun sitten taikurit oli määräpäivänä koottutiettyyn paikkaan, |
|
39. |
niin kansalle ilmoitettiin: »Kerääntykäätekin paikalle, |
|
40. |
jotta voimme seurata taikureita; ehkä hevoittavat.» |
|
41. |
Kun taikurit olivat saapuneet, he lausuivatfaraolle: »Saammeko palkinnon, jos voitamme?» |
|
42. |
Hän vastasi: »Saatte, ja totisesti kuuluttelähimpieni joukkoon.» |
|
43. |
Mooses lausui heille: »Heittäkää maahan, mitäteillä on heittämistä!» |
|
44. |
Niin he heittivät maahan köytensä ja sauvansaja sanoivat: »Totisesti, faraon voimalla voitamme.» |
|
45. |
Silloin Mooses heitti maahan oman sauvansa,ja katso, se nieli kaiken, mitä he olivat loihtineet esiin. |
|
46. |
Silloin taikurit lankesivat maahan kumartaen. |
|
47. |
He sanoivat: »Me uskomme maailmojen Herraan, |
|
48. |
Mooseksen ja Aaronin Herraan.» |
|
49. |
Farao lausui: »Uskotteko te häneen, ennenkuin minä sen sallin? Varmasti hän on päämiehenne, joka on teilleopettanut noituutta, mutta sen te tulette näkemään. Totisesti,hakkautan poikki teidän kätenne ja jalkanne vastakkaisilta puoliltaja naulitsen teidät ristiin kaikki tyynni.» |
|
50. |
He vastasivat: »Se ei ole pahaksi; silläpalaamme totisesti Herramme luokse. |
|
51. |
Toivomme hartaasti, että Herra antaa meillesyntimme anteeksi, koska olemme ensimmäisiä, jotka uskovat.» |
|
52. |
Me ilmestyimme Moosekselle sanoen: »Lähdematkaan yöllä palvelijoitteni kanssa, sillä teitä varmasti ajetaantakaa.» |
|
53. |
Mutta farao lähetti sanansaattajiakaupunkeihin, ja he sanoivat. |
|
54. |
Totisesti, näitä ihmisiä on vain pienijoukko, |
|
55. |
ja katso, he ovat meille vihaisia, |
|
56. |
mutta meitä on valpas, asekuntoinen joukko.» |
|
57. |
Niin Me saimme heidät lähtemään puutarhoistaja lähteiden luota, |
|
58. |
aarteittensa äärestä ja upeista asunnoistaan. |
|
59. |
Niin tapahtui, mutta tämän kaiken Me annoimmeperinnöksi israelilaisille Kanaanin maassa. |
|
60. |
Sitten he seurasivat israelilaisia auringonnoustessa, |
|
61. |
jolloin kumpikin sotajoukko näki toisensa jaMooseksen seuralaiset sanoivat: »Totisesti, meidät oh yllätetty.» |
|
62. |
Mutta Mooses lausui: »Ei suinkaan. Totisesti,Herra on minun kanssani, ja Hän on ohjaava minua.» |
|
63. |
Ja me ilmestyimme Moosekselle sanoen: »Lyösauvallasi merta!» Silloin meri jakautui kahtia, niin ettäkummallakin puolella kohosi kuin vesiseinä. |
|
64. |
Sitten annoimme toisten lähestyä paikkaa. |
|
65. |
Ja Me pelastimme Mooseksen ja kaikki ne,jotka olivat hänen kanssaan. |
|
66. |
Mutta Me hukutimme nuo toiset. |
|
67. |
Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmatihmiset eivät usko. |
|
68. |
Totisesti Hän, sinun Herrasi, onkaikkivaltias, kaikkein armollisin. |
|
69. |
Kerro heille myös Aabrahamin tarina. |
|
70. |
Kun hän puhui isälleen ja kansalleen: »Ketäte palvelette?» |
|
71. |
he vastasivat: »Me palvelemme jumalankuvia jaaiomme pysyä niille uskollisina.» |
|
72. |
Hän kysyi: »Kuulevatko ne, kun te niitärukoilette? |
|
73. |
Tai onko niistä teille hyötyä tai vahinkoa?» |
|
74. |
He vastasivat: »Ei, mutta näimme esi-isiemmeniin tehneen.» |
|
75. |
Hän sanoi: »Oletteko sitten ajatelleet, mitäte oikeastaan palvelette, |
|
76. |
te ja teidän muinaiset esi-isänne? |
|
77. |
Sillä totisesti, ne ovat minun vihollisianikaikki tyynni; mutta ei maailmojen Herra, |
|
78. |
Hän, joka minut loi ja antoi sittenjohdatuksensa. |
|
79. |
Hän joka antaa minulle syötävää sekäjuotavaa. |
|
80. |
Ja sairastaessani Hän parantaa minut. |
|
81. |
Hän, joka saattaa minut kuolemaan ja sittenantaa minulle elämän. |
|
82. |
Ja joka toivoni mukaan antaa anteeksi syntinituomiopäivänä. |
|
83. |
Herra! Suo minulle viisautta ja liitä minuthyvien joukkoon! |
|
84. |
Jätä minusta totuuden maine tuleviinsukupolviin |
|
85. |
ja tee minusta autuuden tarhan perillinen. |
|
86. |
Anna anteeksi isälleni, sillä totisesti hänon harhassa. |
|
87. |
Älä saata minua häpeään ylösnousemuksenpäivänä, |
|
88. |
päivänä, jolloin ei rakkaudesta eikä pojistaole mitään hyötyä, |
|
89. |
paitsi sille, joka lähestyy Jumalaa hartainsydämin.» |
|
90. |
Puutarha avautuu niille, jotka pahaakarttavat, |
|
91. |
mutta eksyneiden eteen ilmaantuu helvetti. |
|
92. |
Heille sanotaan: »Missä ovat ne, joita tepalvelitte |
|
93. |
Jumalan sijasta? Voivatko he teitä auttaa taiedes itseänsä suojella?» |
|
94. |
Heidät heitetään helvettiin, sekä heidät ettäne, jotka eksyivät, |
|
95. |
ja saatanan sotajoukko, kaikki tyynni. |
|
96. |
Siellä he kiistelevät keskenänsä ja sanovat: |
|
97. |
»Jumalan nimessä, olemme todellakin olleetilmeisen harhan vallassa, |
|
98. |
kun me pidimme teitä maailmojen Herranvertaisina. |
|
99. |
Juuri syntiset johtivat meidät harhaan. |
|
100. |
Ja nyt meillä ei ole ketään auttajaa, |
|
101. |
eikä yhtäkään tosi ystävää. |
|
102. |
Jos saisimme vielä palata elämään, tulisimmeuskovaisiksi.» |
|
103. |
Totisesti, tässä on opetus, mutta useimmatheistä eivät usko. |
|
104. |
Totisesti, Hän, sinun Herrasi, onkaikkivaltias, kaikkein armollisin. |
|
105. |
Nooan kansa piti lähettiläitä valehtelijoina. |
|
106. |
Nooa, heidän heimolaisensa, sanoi heille:»Ettekö pelkää Jumalaa? |
|
107. |
Totisesti, minä olen teille luotettavasananjulistaja. |
|
108. |
Sentähden palvelkaa Jumalaa ja totelkaaminua. |
|
109. |
Teiltä en pyydä siitä mitään palkkaa. Minunpalkkani on itse maailmaan valtiaan luona. |
|
110. |
Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua!» |
|
111. |
He vastasivat: »Pitäisikö meidän uskoa sinua,kun vain halvimmat ihmiset sinua seuraavat?» |
|
112. |
Hän sanoi: »Ei minun tarvitse tietää, mitä onheidän tekojensa takana. |
|
113. |
Heidän tutkimisensa on yksin Herran asia,jospa sen ymmärtäisitte! |
|
114. |
Minä en aio karkoittaa uskovaisia luotani. |
|
115. |
Olen vain julkinen varoittaja.» |
|
116. |
He uhkasivat: »Totisesti, ellet jo herkeä, oiNooa, niin sinut varmasti kivitetään.» |
|
117. |
Hän rukoili:»Herra, tosiaankin on kansaniminut hylännt. |
|
118. |
Sentähden tuomitse Sinä minut ja heidät japelasta minut sekä minua seuraavat uskovaiset.» |
|
119. |
Silloin Me pelastimme hänet ja hänenkanssansa olleet keräämällä kaikki arkkiin. |
|
120. |
Sitten Me hukutimme muut. |
|
121. |
Totisesti, tässä on tunnusmerkki, muttauseimmat heistä eivät ota uskoakseen. |
|
122. |
Totisesti, Hän, sinun Herrasi, onkaikkivaltias, kaikkein armollisin. |
|
123. |
Myös Aadin heimo piti lähettiläitävalehtelijoina. |
|
124. |
Heidän heimolaisensa Huud puhui heille:»Ettekö pelkää Jumalaa? |
|
125. |
Totisesti, minä olen luotettavasananjulistaja teille. |
|
126. |
Siksi palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua. |
|
127. |
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa. Minunpalkkani on yksin maailmojen valtiaan huostassa. |
|
128. |
Rakennatteko turhan tähden joka kukkulallemuistomerkin? |
|
129. |
Te pystytätte linnoituksia, ikäänkuin ettekoskaan kuolisi. |
|
130. |
Ja kun te puututte ihmisiin, niin teette senkuin väkivaltaiset. |
|
131. |
Palvelkaa siis Jumalaa ja totelkaa minua. |
|
132. |
Palvelkaa Häntä, joka on teille suonutkaiken. |
|
133. |
Hän on lahjoittanut teille runsaasti karjaaja perillisiä, |
|
134. |
puutarhoja ja lähteitä. |
|
135. |
Todella pelkään tuomion lankeavan päällennesuurena päivänä.» |
|
136. |
He sanoivat: »Emme välitä siitä, varoitatkomeitä vai jätätkö varoittamatta. |
|
137. |
Tämä kaikki on vain muinaistaru, |
|
138. |
eikä meitä rangaistus odota.» |
|
139. |
Siten he hylkäsivät hänet, ja siksi Mehävitimme heidät. Totisesti, tässä on opetus, mutta useimmat heistäeivät ota uskoakseen. |
|
140. |
Herrasi on Mahtava, Armelias. |
|
141. |
Myös Tamuudin heimo piti lähettiläitävalehtelijoina. |
|
142. |
Heidän heimolaisensa Saalih puhui heille:»Ettekö pelkää Jumalaa?» |
|
143. |
Totisesti, olen teille luotettavasananjulistaja. |
|
144. |
Siksi palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua! |
|
145. |
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, silläminun palkkani on yksin maailmojen Herran huomassa. |
|
146. |
Tahdotteko saada turvassa jatkaa nykyistäelämäänne? |
|
147. |
Puutarhoissa ja lähteitten äärillä, |
|
148. |
viljapelloilla ja hienohedelmäisten palmujenluona, |
|
149. |
hakattuanne suurella taidolla asuntonnekallioihin. |
|
150. |
Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua, |
|
151. |
älkääkä noudattako syntisten kutsuja. |
|
152. |
He levittävät maassa villitystä eivätkätotuutta rakenna.» |
|
153. |
He sanoivat: »Sinä kuulut itse lumottuihin. |
|
154. |
Olethan vain meidän kaltaisemme ihminen.Näytä meille sentähden tunnusmerkkisi, jos olet tosissasi.» |
|
155. |
Hän vastasi: »Tässä on naaraskameeli, silläon juottovuoronsa, aivan kuin teillä itsellännekin on määräaikoinavuoronne juoda. |
|
156. |
Älkää siis vahingoittako sitä, ettei suurenpäivän tuomio lankeaisi päällenne.» |
|
157. |
Kuitenkin he katkaisivat sen polvijänteet,mutta saivat katua sitä. |
|
158. |
Sillä rangaistus saavutti heidät. Totisesti,tässä on merkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen. |
|
159. |
Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias,kaikkein armollisin. |
|
160. |
Myöskin Lootin kansa piti lähettiläitävalehtelijoina. |
|
161. |
Heidän heimolaisensa Loot puhui heille:»Ettekö pelkää Jumalaa? |
|
162. |
Totisesti, olen teille luotettavasananjulistaja. |
|
163. |
Sentähden pelätkää Jumalaa ja totelkaa minua! |
|
164. |
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, silläpalkkani on yksin maailmojen valtiaan huomassa. |
|
165. |
Kuinka saatattekaan lähestyä kaiken maailmanmiehiä, |
|
166. |
ja hylkiä vaimojanne, jotka Jumala on teilleantanut? Ei, te olette irstaisia ihmisiä.» |
|
167. |
He uhkasivat: »Totisesti, ellet jo herkeä,Loot, niin sinut varmasti karkoitetaan.» |
|
168. |
Hän lausui: »Totisesti, minä kammoksun teidäntekojanne. |
|
169. |
Herra, pelasta minut ja omaiseni heidänhankkeistaan.» |
|
170. |
Niin Me pelastimme hänet ja hänen perheensä |
|
171. |
lukuunottamatta vanhaa naista, joka jäiheistä jälkeen. |
|
172. |
Sitten tuhosimme nuo toiset perinpohjin. |
|
173. |
Me annoimme sateen langeta heidän päällensä;se oli hirvittävä noille varoituksen saaneille. |
|
174. |
Totisesti, tässä on tunnusmerkki, muttauseimmat heistä eivät ota uskoakseen. |
|
175. |
Totisesti, Hän, sinun Herrasi, onkaikkivaltias, kaikkein armollisin. |
|
176. |
Myös metsien heimo piti lähettiläitävalehtelijoina. |
|
177. |
Shuaih puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa? |
|
178. |
Totisesti, olen teille luotettavasananjulistaja. |
|
179. |
Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua. |
|
180. |
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa,palkkani on yksin maailmojen valtiaan huomassa. |
|
181. |
Antakaa täysi mitta, ettette kuuluisivajavasti mittaaviin. |
|
182. |
Punnitkaa myös oikealla puntarilla. |
|
183. |
Älkää anastako vääryydellä ihmisten varojaälkääkä levittäkö turmelusta maassa väärillä teoillanne. |
|
184. |
Pelätkäå Häntä, joka loi teidät ja entisetkinkansat.» |
|
185. |
He vastasivat: »Sinä olet itse lumouksenvallassa. |
|
186. |
Olethan vain meidän kaltaisemme ihminen, jatiedämme sinun tosiaankin valehtelevan. |
|
187. |
Anna vaikka taivaan lohkon pudota päällemme,jos olet tosissasi.» |
|
188. |
Hän lausui: »Herra tietää, mitä te teette.» |
|
189. |
Niin he kielsivät hänet, ja tuomiopäivänrangaistus lankesi heidän päällensä. Se oli todella kauhunpäiväntuomio. |
|
190. |
Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmatheistä eivät ota uskoakseen. |
|
191. |
Katso, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias,kaikkein armollisin. |
|
192. |
Totisesti, tämä Koraani on ylhäältä,maailmojen Herralta tullut sanoma. |
|
193. |
Sen mukana on tullut uskollinen henki |
|
194. |
sydämeesi, jotta olisit yksi niistä, jotkavaroittavat |
|
195. |
selvällä arabiankielellä. |
|
196. |
Totisesti, tästä on jo muinaisissakirjoituksissa. |
|
197. |
Eikö siinä ole heille merkki, jotta Israelinkirjanoppineet sen ymmärtäisivät? |
|
198. |
Ja jos olisimme ilmaissut sen jollekullemuukalaiselle |
|
199. |
ja tämä olisi julistanut sen heille, he eivätolisi sittenkään uskoneet. |
|
200. |
Tällä tavoin Me muokkaamme syntisten sydämiä, |
|
201. |
vaikka he eivät usko ennenkuin näkevättuskallisen rangaistuksen. |
|
202. |
Se on yllättävä heidät kaikki, kun he eivätaavistakaan. |
|
203. |
Silloin he sanovat: »Myönnetäänkö meilleollenkaan armonaikaa?» |
|
204. |
Koettavatko he siis jouduttaa Meidäntuomiotamme? |
|
205. |
Uskotko, että vaikkapa annamme heidän nauttiajonkun vuoden, |
|
206. |
ja heille senjälkeen tulee se, millä heitä onuhattu, |
|
207. |
heitä vähääkään hyödyttää se, mistä ovatnauttineet? |
|
208. |
Emme ole hävittänyt ainoatakaan kaupunkialähettämättä sille varoittajia |
|
209. |
muistuttamaan. Katso, Me emme oleväärämielinen. |
|
210. |
Eivät pahat henget ole tuoneet sitä(Koraania) maan päälle. |
|
211. |
Se ei heitä hyödytä, eivätkä he pysty siihen. |
|
212. |
Totisesti, he eivät saata edes kuunnellasitä. |
|
213. |
Siksi älä rukoile muita jumalia Jumalanohella, muuten kuulut niihin, joita kohtaa tuomio. |
|
214. |
Varoita myös läheisiä sukulaisiasi. |
|
215. |
Ja sulje hyvyyteesi ne uskovaiset, jotkasinua seuraavat. |
|
216. |
Jos he eivät sinua tottele, sano silloin:»Totisesti, en vastaa teidän teoistanne.» |
|
217. |
Luota kaikkivaltiaaseen, kaikkeinarmollisimpaan. |
|
218. |
Häneen, joka näkee sinut, kun nousetrukoilemaan, |
|
219. |
ja joka havaitsee askeleesi niidenkeskuudessa, jotka kumartavat. |
|
220. |
Totisesti, Hän on kaikkikuuleva,kaikkitietävä. |
|
221. |
Kerronko teille, kenen päälle pahat hengetlaskeutuvat? |
|
222. |
Ne laskeutuvat jokaisen valheellisen jasyntisen päälle |
|
223. |
ja kuiskuttelevat heidän korviinsa, muttauseimmat heistä ovat pettureita, |
|
224. |
ja eksyneet seuraavat sellaisia, kutenrunoilijoitakin. |
|
225. |
Etkö näe heidän harhailevan joka laaksossa,poissa järjiltään. |
|
226. |
Ja että he puhuvat sellaista, mitä eivät tee. |
|
227. |
Lukuunottamatta niitä heistä, jotka uskovatja tekevät hyvää ja ahkerasti rukoilevat Jumalaa ja jotkapuolustautuvat, kun heitä on sorrettu. Mutta ne, jotka tekevätvääryyttä, saavat pian tietää, millaiseen määränpäähän heidän onsaavuttava. |
