21. Al-Anbijaa (Profeettojen suura)

1.

Tilinteko lähestyy ihmisiä, mutta suruttominahe kääntyvät pois.

2.

Heidän Herraltaan ei tule yhtäkään uuttavaroitusta, jota he kuuntelisivat pilkkaa tekemättä.

3.

Heidän sydämensä ovat huolettomat, javäärämieliset juttelevat salaa ja sanovat: »Tämä mies on vainihmisolento kuten tekin. Sallitteko siis hänen lumouksensa vaikuttaaitseenne vaikka havaitsette sen?»

4.

Hän vastasi: »Herrani tietää, mitä puhutaantaivaassa tai maan päällä, koska Hän on kaikkivaltias,kaikkitietävä.»

5.

Mutta he sanovat: »Tämä on vain unennäköjensekasotkua. Hän on tämän keksinyt. Hän on runoilija. Esittäköön senvuoksi meille tunnusmerkin, kuten entisetkin lähettiläät tekivät.»

6.

Eiväthän ennen heitä nekään kaupungituskoneet, jotka me tuhosimme. Ottaisivatko siis nämä uskoakseen?

7.

Ennen sinuakin lähetimme vain ihmisiä, joilleannoimme ilmestyksemme. Kysykää siis niiltä, jotka ovat ottaneetvaroitusta noudattaakseen, ellette itse tiedä.

8.

Emme tehnyt heistä olentoja, jotka eivätkaivanneet ruokaa, eivätkä he olleet kuolemattomia.

9.

Sen jälkeen täytimme heille antamammelupauksen ja pelastimme heidät ja kenet tahdoimme, mutta hillittömätMe tuhosimme.

10.

Totisesti, olemme ylhäältä ilmaissut teillekirjan, jossa teitä varoitetaan. Ettekö jo ymmärrä?

11.

Kuinka monta väärämielistä kaupunkia Mehävitimmekään! Ja kutsuimme sitten esiin toisen kansan.

12.

Kun he tunsivat voimamme, niin katso, healkoivat paeta.

13.

»Älkää paetko, vaan palatkaa sen rikkaudenääreen, joka teille on suotu, ja asuntoihinne, kun teiltä kysytääntekojanne.»

14.

He sanoivat: »Voi meitä, me olimme todellaväärämielisiä!»

15.

Ja näin he jatkoivat huutoaan, kunnes Meheidät leikkasimme kuin viljan ja sammutimme kuin tulen.

16.

Emme ole pilan vuoksi luonut taivasta jamaata ja kaikkea niiden välillä olevaa.

17.

Jos olisimme halunnut itsellemme leikkikalun,olisimme voinut sen itsekin tehdä. Mutta emme aio sellaista.

18.

Ei, Me heitämme totuuden valhetta vastaan,niin että se musertaa sen pään, ja katso, se häviää! Mutta voi teitävalheittenne tähden!

19.

Hänelle kuuluu jokainen, joka on taivaassa jamaan päällä. Ja ne, jotka ovat Hänen puolellaan, eivät ole liianylpeitä Häntä palvelemaan, eivätkä he siihen väsy.

20.

Öin ja päivin he Häntä lakkaamatta ylistävät.

21.

Tai olisivatko he hankkineet maan päältäjumalia, jotka voivat herättää kuolleita?

22.

Jos taivaassa ja maan päällä olisi muitajumalia kuin Herra, niin taivas ja maa olisivat joutuneetsekasortoon. Siksi kunnia olkoon Jumalalle, voiman Herralle, Hän onniiden yläpuolella, joita he Hänen rinnalleen asettavat.

23.

Hänen ei tarvitse vastata siitä, mitä ontehnyt, mutta heidän on kaikesta vastattava.

24.

Ovatko he omaksuneet muita jumalia Hänenrinnalleen? Sano: »Esittäkää todisteenne. Tämä (Koraani) onvaroituksena niille, jotka nyt ovat kanssani, sekä niille, jotkaolivat ennen minua.» Mutta useimmat heistä eivät tunne totuutta,vaan kääntyvät pois.

25.

Emme lähettänyt ennen sinua ainoatakaanlähettilästä, jolle emme olisi ilmaissut: »Totisesti, ei ole muutajumalaa kuin Minä, siksi palvelkaa Minua.»

26.

He väittävät Laupeimman hankkineen itselleenpojan. Kunnia yksin Hänelle! He (enkelit) ovat vain kunnioitettaviapalvelijoita.

27.

He eivät aloita puhetta ennen Häntä, vaantoimivat Hänen käskyään täyttäen.

28.

Hän tietää, mitä heillä on edessään ja mitäon heidän jäljessään, eivätkä he voi puoltaa ketään muuta kuinsellaista, jonka Hän hyväksyy; ja he pelkäävät Hänen epäsuosiotaan.

29.

Ja jos joku heistä sanoisi: »Totisesti, minäolen jumala kuten Hänkin», niin sellaiselle Me annamme palkaksihelvetin. Tällä tavoin Me palkitsemme vääryyden harjoittajat.

30.

Eivätkö uskottomat huomaa, että taivaat jamaa olivat sulkeutuneet, kunnes Me erotimme ne toisistansa? VedestäMe olemme luonut kaikki elolliset olennot. Eivätkö he sittenkäänusko?

31.

Me asetimme myös vahvoja vuoria maahan, etteise liikkuisi heidän allansa. Ja Me aukaisimme sen kamaraan leveitäkulkuväyliä, jotta he vaeltaisivat.

32.

Ja Me rakensimme vankan taivaanlaen;kuitenkin he kääntyvät pois sen merkeistä.

33.

Ja juuri Hän on luonut yön ja päivän sekäauringon ja kuun; kaikki kulkevat määrättyä rataansa.

34.

Ainoallekaan ihmiselle ennen sinua emme oleantanut kuolemattomuutta. Jos sinun on kuoltava, pystyisivätkö hesiis alati elämään?

35.

Jokaisen sielun on maistettava kuolema. Mekoettelemme teitä sekä pahalla että hyvällä saattamalla teidätkiusauksiin. Ja Meidän luoksemme teidän on palattava.

36.

Kun uskottomat sinut näkevät, he pitävätsinua pilkkanaan: »Onko tämä se, joka puhuu teidän jumalistanne?» Heovat niitä, jotka kieltävät Armahtajan varoituksen.

37.

Ihminen on kiireessä luotu. Näytän teillepian merkkini, mutta älkää pyytäkö Minua kiirehtimään!

38.

Ja he sanovat: »Milloin tämä uhkaus sittentäyttyy, jos olet totuudellinen?»

39.

Jospa uskottomat tietäisivät sen hetkentulon, jolloin he eivät kykene torjumaan tulen liekkejä kasvoiltaaneivätkä selästään eivätkä saa mitään apua!

40.

Se on saapuva yht’äkkiä yllättäen heidät. Heeivät voi torjua sen tuloa eikä heille suoda vähääkään armonaikaa.

41.

Pilkattiinhan totisesti lähettiläitä ennensinuakin, mutta pilkkaajat joutuivat sen uhreiksi, mille olivatnauraneet.

42.

Sano: »Kuka voi teitä öin ja päivin suojellaArmahtajaa vastaan?» Mutta he kääntävät selkänsä Herraamainittaessa.

43.

Onko heillä omia jumalia, jotka pystyvätheitä puolustamaan meitä vastaan? He eivät voi auttaa edes itseääneivätkä pysty varjelemaan itseänsä Meiltä.

44.

Me olemme ylläpitänyt nämä ihmiset ja heidänesi~isänsä elämänsä loppuun saakka. Mutta eivätkö he havaitse, ettäMe piiritämme heidän maatansa supistaen sen rajoja? Toivovatko hepääsevänsä voitolle?

45.

Sano: »Minä varoitan teitä ilmestyksenmukaisesti, mutta kuurot eivät kuule kutsua, kun heitä varoitetaan.»

46.

Totisesti, jos henkäyskin heidän Herransatuomiosta heitä kohtaisi, he varmasti sanoisivat: »Voi meitä, meolimme totisesti väärämielisiä!»

47.

Ylösnousemuksen päivänä Me käytämmeoikeudenmukaista vaakaa, niin että kenellekään ei tehdä pienintäkäänvääryyttä. Vaikka jokin teko painaisi sinapinsiemenen verran, niinMe otamme sen huomioon, Me olemme kyllin pätevä tilintekijä.

48.

Totisesti, Me annoimme Moosekselle jaAaronille arvostelukyvyn valistukseksi sekä varoitukseksi niille,jotka pahaa karttoivat,

49.

Niille, jotka pelkäävät sydämissään Herraansaja vavisten valmistuvat suureen hetkeen.

50.

Tämä on siunattu kehoitus, jonka olemmelähettänyt ylhäältä. Aiotteko sen siis hylätä?

51.

Totisesti, Me jo ennakolta ohjasimmeAabrahamin oikealle tielle, ja Me tunsimme hänet hyvin.

52.

Jo silloin, kun hän lausui isälleen jakansalleen: »Mitä ovat nämä epäjumalat, joita te yhä palvelette?»

53.

He vastasivat: »Olemme nähneet jo esi-isiemmeniitä palvelleen.»

54.

Hän sanoi: »Totisesti, te ja teidänesi-isänne olette olleet ilmeisessä harhassa.»

55.

He sanoivat: »Puhutko meille totuutta, vaioletko niitä, jotka vain laskevat leikkiä?»

56.

Hän vastasi: »Ei, teidän Herranne ontaivaitten ja maan Herra, joka ne on luonut. Minä olen tämäntodistaja.

57.

Ja Jumalan nimessä olen totisesti tekeväselvää teidän epäjumalistanne, kun käännytte pois.»

58.

Niin hän mursi ne palasiksi paitsi suurintaniistä, jotta he kenties saattaisivat palata sen eteen.

59.

He sanoivat: »Kuka on tehnyt näin meidänjumalillemme? Hän on totisesti pahantekijä.»

60.

Muutamat sanoivat: »Olemme kuulleet eräänAabrahamnimisen nuorukaisen puhuvan niistä.»

61.

He sanoivat: »Tuokaa hänet sitten kansansilmien eteen ehkä he voivat todistaa.»

62.

He sanoivat: »Oi Aabraham. Sinäkö olet tämäntehnyt jumalillemme?»

63.

Hän vastasi: »Varmaan sen joku teki; muttaonhan tässä heidän päämiehensä jäljellä, kysykää siltä, jos se voipuhua.»

64.

Silloin he miettivät mielessään jasyyttelivät toisiansa: »Totisesti, te olette väärällä tiellä.»

65.

Mutta sitten he joutuivat päästään pyörälleja sanoivat: »Totisesti, sinähän tiedät, että nämä eivät puhu.»

66.

Hän lausui: »Palvelisitteko siis Jumalansijasta sellaista, joka ei voi teitä vähääkään auttaa eikä myöskäänvahingoittaa?

67.

Häpeä teille ja niille, joita palveletteJumalan ohella. Ettekö jo ymmärrä?»

68.

He sanoivat: »Polttakaa hänet ja auttakaajumalianne, jos jotakin aiotte tehdä!»

69.

Me sanoimme: »Oi tuli, pysy kylmänä jasuojele Aabrahamia.»

70.

He vainosivat häntä, mutta Me jätimme heidäthäviölle.

71.

Ja Me pelastimme Hänet sekä Lootin maahan,jonka olimme siunannut maan kansoja varten.

72.

Me annoimme hänelle pojan, Iisakin, sekäpojanpojan, Jaakobin, ja teimme heistä kaikista hurskaita.

73.

Ja Me teimme heistä johtajia, jotka ohjasivatkansaa Meidän käskyjemme mukaan. Me määräsimme heidät suorittamaanhyviä tekoja ja uutterasti rukoilemaan sekä antamaan almuja. Ja hepalvelivat ainoastaan Meitä.

74.

Ja Lootille Me annoimme viisautta ja tietoaja pelastimme hänet kaupungista, jonka asukkaat harjoittivatiljettäviä tekoja. Totisesti, he olivat paha ja hillitön kansa.

75.

Me suljimme hänet armoomme; totisesti, hänkuului hyvien pariin.

76.

Entä Nooa. Kun hän huusi meitä muinoin, Mekuulimme häntä ja pelastimme hänet ja hänen perheensä suurestaonnettomuudesta.

77.

Me autoimme häntä kansaa vastaan, joka kielsiMeidän ilmoituksemme; totisesti, he olivat paha kansa, ja Mehukutimme heidät kaikki.

78.

Entä Daavid ja Salomo. Kun he antoivattuomionsa eräästä pellosta, jonka ihmisten vuohet olivat yön aikanatallanneet, Me olimme heidän tuomionsa todistajana.

79.

Niin saatoimme Salomon ymmärtämään tapauksenja kummallekin annoimme viisautta ja tietoa. Me alistimme lakeihimmevuoret ja linnut, jotka yhdessä Daavidin kanssa julistivatkunniaamme. Juuri Me saimme tämän aikaan.

80.

Me opetimme häntä myös valmistamaan teillehaarniskoja suojaksi taisteluissanne. Mutta oletteko siitäkiitollisia?

81.

Ja Salomon Me opetimme käyttämäänmyrskytuulia, jotka Hänen käskystänsä puhalsivat sen maan ylitse,jonka olimme siunannut. Me tiedämme täydellisesti kaiken.

82.

Me annoimme myös hänen valtaansa muutamiavillikansoja, jotka sukelsivat hänelle helmiä ja tekivät muutakin.Ja Me olimme heidän vartijanaan.

83.

Muistettakoon myös Jobia, joka rukoiliHerraansa: »Totisesti, onnettomuus on minua kohdannut, mutta Sinäolet kaikkein armollisin armonosoittajista.»

84.

Sentähden Me kuulimme häntä ja poistimmehänen vaivansa ja annoimme takaisin hänen perheensä sekä lisäksipaljon muuta; kaiken armonamme ja kehoituksena palvelijoillemme.

85.

Entä Ismael ja Idris ja Dzulkifl, jotkakaikki olivat lujia.

86.

Me suljimme heidät armoomme. Totisesti,kaikki he kuuluivat hyvien joukkoon.

87.

Entä sitten Joona, kun hän pyrki pois, täynnävihaa, luullen, että emme voisi häntä saavuttaa; sitten huusikin hänahdingostaan: »Ei ole muuta jumalaa kuin Sinä, kunnia olkoonSinulle. Totisesti, minä olen vääryyttä tehnyt.»

88.

Silloin Me vastasimme hänelle ja vapautimmehänet murheestaan. Tällä tavoin Me pelastamme uskovaiset.

89.

Entä Sakarias. Hän huusi Herraansa: »Älä jätäminua yksin. Sinä olet paras perillinen.»

90.

Silloin Me vastasimme hänelle ja annoimmehänelle Johanneksen sekä teimme hänen vaimonsa hedelmälliseksi.Totisesti, he (entiset profeetat) kilpailivat keskenänsä hyväntekemisessä ja rukoilivat Meitä toivoen ja peläten. He olivat nöyriäedessämme.

91.

Muistettakoon sitä naista (Mariaa), jokasuojeli viattomuuttaan, ja Me puhalsimme häneen henkeämme ja teimmehänet ja hänen poikansa ihmemerkiksi kansoille.

92.

Totisesti, nämä ihmiset kuuluvat teidänuskonyhteyteenne. Ja Minä olen teidän Herranne. Palvelkaa siisMinua!»

93.

Mutta he (toiset) ovat hajaantuneetuskonyhteydestään. Kuitenkin heidän kaikkien on palattava Meidänluoksemme.

94.

94 Joka suorittaa hyviä tekoja ja onuskovainen, hänen ponnistelunsa eivät jää tunnustusta vaille, vaanMe kirjoitamme ne muistiin.

95.

Ja sellaisen kaupungin asujaimia, jonkaolemme tuhonnut, on kielletty palaamasta takaisin.

96.

Kunnes Goog ja Maagog päästetään irti jaryntäävät alas kaikilta kukkuloilta.

97.

Ja kun totinen lupaus lähenee täyttymystään,silloin uskottomain silmät pysähtyvät tuijottamaan kauhistuneina, jahe sanovat: »Voi meitä, me olimme totisesti välinpitämättömiä tästä;niin, me olimme jumalattomia.»

98.

Totisesti, te ja ne epäjumalat, joita teJumalan sijasta palvelitte, olette helvetin polttoainetta. Sinne teolette menossa.

99.

Jos ne olisivat olleet jumalia, eivät neolisi sinne joutuneet, mutta kaikki ne saavat siellä iäti pysyä.

100.

Siellä ne saavat parkua eivätkä ne siellälohdutusta kuule.

101.

Totisesti, ne, joille olemme jo määrännythyvän osan, pysyvät sieltä kaukana.

102.

He eivät kuule sieltä hiiskahdustakaan, vaansaavat syventyä siihen, mihin sydämissään haluavat.

103.

Suuri kauhistus ei heitä hämmennä, vaanenkelit tulevat heitä vastaan ja lausuvat: »Tämä on teidän päivänne,joka teille oli luvattu.»

104.

Sinä päivänä Me käärimme taivaan kokoon,kuten kirjoitukset kääröksi kootaan. Samoin kuin Me alussa loimmeoliot, niin saatamme ne takaisin sinne, mistä ovat tulleet. Tämä onMeitä velvoittava lupaus. Totisesti, näin tulemme tekemään.

105.

Olemmehan kirjoittanut Kirjaan varoituksenjälkeen: »Totisesti, hurskaat palvelijani saavat periä maan.»

106.

Tämä on totinen sanoma niille, jotka Minuapalvelevat.

107.

Olemme lähettänyt sinut, oi Muhammed, vainarmona maailman kansoille.

108.

Sano: »Minut on määrätty julistamaan, ettäteidän Jumalanne on armon Jumala. Ettekö siis olisi tottelevaisia?»

109.

Mutta jos he kääntyvät pois, sano silloin:»Olen varoittanut teitä kaikkia ilman erotusta enkä tiedä, onko se,mitä teille on määrätty, lähellä vai kaukana.

110.

Totisesti, Hän tietää mitä äänekkäästipuhutaan, ja Hän tietää myös, mitä te salaatte.

111.

En tiedä, tuleeko siitä teille koettelemusvaiko ajallinen nautinto.»

112.

Hän lausui: »Herra, tuomitseoikeudenmukaisesti. Herramme on Armahtaja, jota kutsutaan avuksiniitä vastaan, joita he Hänen vertaisikseen asettavat.»