|
1. |
Taa Haa. |
|
2. |
Emme ole lähettänyt sinulle Koraaniatehdäksemme sinua onnettomaksi, |
|
3. |
vaan jotta se olisi kehoitus Jumalaapelkääville, |
|
4. |
Hänen lähettämänsä, joka on luonut taivaankorkeudet ja maan. |
|
5. |
Hänelle, Armahtajalle, joka on noussutvaltaistuimelleen, |
|
6. |
kuuluu kaikki, mitä on taivaassa ja mitä onmaan päällä, mitä on niiden välillä ja maan alla. |
|
7. |
Siksi ei sinun tarvitse rukoilla kovallaäänellä; sillä Hän tietää yhtä hyvin salaisen ja kätketyn. |
|
8. |
Ei ole muita jumalia kuin Jumala; hänellekuuluvat ihanimmat nimitykset. |
|
9. |
Oletko kuullut kertomusta Mooseksesta? |
|
10. |
Kun hän näki tulen, hän lausui perheelleen:»Malttakaa! Minä totisesti näen tulen. Ehkä hankin siitä teillevirikeliekin tai kenties saan sen kautta johdatuksen.» |
|
11. |
Kun hän sitten lähestyi tulta, kuului ääni:»Oi Mooses! |
|
12. |
Totisesti, Minä olen sinun Herrasi. Riisukenkäsi, sillä olet pyhässä Tuwan laaksossa. |
|
13. |
Minä olen valinnut sinut, kuule siis, mitäsinulle ilmaistaan. |
|
14. |
Totisesti, Minä olen Jumala, eikä ole muutajumalaa kuin Minä. Sentähden palvele Minua ja suorita rukouksesipitäen Minut mielessäsi. |
|
15. |
Totisesti, hetki lähestyy, Minä vedän senesiin salasta, ja jokainen sielu saa palkan tekojensa mukaan. |
|
16. |
Sentähden älä anna sellaisen, joka ei siihenusko ja seuraa vain himojaan, kääntää pois siitä huomiotasi, muutenjoudut turmion omaksi. |
|
17. |
Mutta mitä sinulla on oikeassa kädessäsi,Mooses?» |
|
18. |
Hän vastasi: »Se on sauvani. Siihen minänojaudun ja sillä pudistelen lehtiä maahan lampaitani varten jakäytän sitä muihinkin tarkoituksiin.» |
|
19. |
Jumala sanoi: »Heitä se maahan, Mooses!» |
|
20. |
Niin hän heitti sen maahan, ja katso, siitätuli mateleva käärme. |
|
21. |
Jumala sanoi: »Ota se käteesi äläkä pelkää!Me muutamme sen jälleen entiseen tilaansa. |
|
22. |
Ja purista kätesi kainaloosi, niin se käykokonaan valkeaksi, ei kuitenkaan taudin tartuttamaksi – tämä ontoinen merkki. |
|
23. |
Tämä siksi, että Me voisimme näyttää sinullejoitakin suurimpia merkkejämme. |
|
24. |
Lähde faraon luokse. Totisesti, hän onpaisunut yli mittojensa.» |
|
25. |
Mooses sanoi: »Herrani, vahvista mieltäni, |
|
26. |
järjestä tehtäväni minulle helpoksi |
|
27. |
ja avaa kieleni siteet, |
|
28. |
jotta he ymmärtäisivät puheeni. |
|
29. |
Anna minulle avukseni joku perheestäni, |
|
30. |
Aaron veljeni; |
|
31. |
ja tue minua hänen kauttansa, |
|
32. |
sekä tee hänet osalliseksi tehtävääni, |
|
33. |
jotta voisimme suuresti Sinun kunniaasikirkastaa |
|
34. |
ja että voisimme Sinua alati muistaa. |
|
35. |
Totisesti, Sinä valvot meitä valppaasti.» |
|
36. |
Jumala lausui: »Tapahtukoon sinulle, mitäpyydät, Mooses! |
|
37. |
Totisesti, jo kerran aikaisemmin Me olemmekohdistanut sinuun suosiomme, |
|
38. |
kun käskimme äitiäsi näin sanoen: |
|
39. |
‘Laske hänet vasuun ja aseta vasu veteen,niin että virta työntää hänet rannalle, jolloin eräs, joka on sekäMinun että hänen vihollisensa, nostaa hänet ylös.’ Ja Minä olenosoittanut sinulle rakkauttani, jotta sinut, kasvatettaisiinsilmieni edessä. |
|
40. |
Kun sisareni kulki ohi ja sanoi: ‘Näytänköteille jonkun, joka hänestä huolehtii?’ niin Me toimitimme sinutäitisi huostaan, jotta hänen silmänsä kirkastuisivat ja ettei hänenää murehtisi. Sinä tapoit erään miehen, mutta Me pelastimme sinuthädästä, Me karkaisimme sinua myös kurituksella. Senjälkeen sinäviivyit muutamia vuosia Midianin asukkaitten keskuudessa. Ja nytsaavuit käskystämme tänne, oi Mooses. |
|
41. |
Minä olen valinnut sinut Itseäni varten. |
|
42. |
Menkää, sinä ja veljesi, viemään Minunmerkkejäni ja pitäkää Minut herkeämättä mielessänne. |
|
43. |
Lähtekää kumpikin faraon luokse, sillätotisesti, hän on paisunut. |
|
44. |
Puhukaa hänelle sitten sävyisästi, ehkä hänottaa siitä vaarin tai kavahtaa.» |
|
45. |
He sanoivat: »Herra, me pelkäämme, että hänkiihtyy pahasti meitä vastaan tai rikkoo Sinua vastaan.» |
|
46. |
Jumala vastasi: »Alkää pelätkö, totisesti,Minä olen kanssanne. Minä kuulen ja minä näen. |
|
47. |
Menkää sentähden yhdessä hänen eteensä jasanokaa: ‘Totisesti, me olemme Herrasi lähettiläitä. Lähetä siisIsraelin lapset meidän mukanamme äläkä aiheuta heille kärsimyksiä.Olemme tulleet sinun luoksesi tuomaan tunnusmerkkejä Herraltasi.Rauha olkoon sille, joka seuraa johdatusta. |
|
48. |
Totisesti, meille on ilmoitettu, ettärangaistus on varmaan kohtaava sitä, joka puhuu valhetta ja kääntyypois.’» |
|
49. |
Hän sanoi: »Oi Mooses, kuka onkaan teidänkummankin Herra?» |
|
50. |
Hän vastasi: »Meidän Herramme on Hän, jokaloi kaiken muotoihinsa ja sitten ylläpitää sitä kaitselmuksenkautta.» |
|
51. |
Hän sanoi:»Millainen onkaan aikaisempiensukupolvien olotila?» |
|
52. |
Mooses vastasi: »Tiedot heistä ovat Herraniluona olevassa Kirjassa. Herrani ei erehdy eikä unohda. |
|
53. |
Hän on luonut maan teidän kehdoksenne jaaukonut siihen polkuja teitä varten; ja Hän lähettää teille sateenpilvistä.» Niin olemme myös verhonnut maan monenlaisilla kasveilla. |
|
54. |
Syökää niitä itse ja ruokkikaa niilläkarjaanne. Totisesti, tässä on merkkejä sellaisille, joilla onymmärrystä. |
|
55. |
Maasta me teidät loimme, maaksi teidätjälleen muutamme ja maasta Me vielä kerran teidät eloon herätämme. |
|
56. |
Totisesti, Me näytimme hänelle kaikkimerkkimme, mutta hän selitti ne vaiheeksi ja torjui ne. |
|
57. |
Hän sanoi: »Oi Mooses, oletko tullutluoksemme karkoittaaksesi meidät taikakeinoillasi pois maastamme? |
|
58. |
Siinä tapauksessa aiomme käyttää sinuavastaan samanlaista taikakeinoa. Ehdota siis määrähetki, josta emmepoikkea, et sinä emmekä me, ja jolloin kohtaamme toisemme jollakinkeskeisellä paikalla.» |
|
59. |
Mooses lausui: »Määrähetki olkoon teidänjuhlapäivänänne, jolloin kansa kokoontukoon jo aamulla.» |
|
60. |
Senjälkeen farao vetäytyi pois, tekisuunnitelmansa ja palasi takaisin. |
|
61. |
Mooses lausui heille: »Voi teitä! Älkääkeksikö juonia Jumalaa vastaan, sillä Hän tuhoaa teidätrangaistuksellaan; totisesti ei ole toivomaansa menestystä sillä,joka juonia punoo.» |
|
62. |
Sitten he kiistelivät asiasta keskenänsä japitivät salaista neuvottelua. |
|
63. |
Jotkut heistä sanoivat: »Nämä kaksi miestäovat totisesti taikureita, jotka noituudellaan haluavat karkoittaateidät pois maastanne ja hävittää teidän sivistyneet tapanne. |
|
64. |
Senvuoksi saattakaa suunnitelmanne valmiiksija astukaa riveihin! Totisesti, onnellinen se, joka tänään voittaa. |
|
65. |
He sanoivat: »Oi Mooses, heitätkö sinä, vaiteemmekö me sen ensiksi? |
|
66. |
Hän vastasi: »Ei, heittäkää te!» Kun he niintekivät, näytti hänestä, heidän taikuutensa voimasta, aivan kuinheidän köytensä ja sauvansa todella liikkuisivat. |
|
67. |
Silloin Mooses tunsi pelkoa sydämessään. |
|
68. |
Me sanoimme: »Älä pelkää, sinä pääsetvarmasti voitolle. |
|
69. |
Heitä maahan, mitä sinulla on oikeassakädessäsi, ja se on nielevä kaiken, mitä he ovat tehneet. He ovatsuorittaneet pelkän taikurin tempun, mutta taikuri ei ole koskaanmenestyvä, minne tahansa hän meneekin.» |
|
70. |
Ja taikurit lankesivat maahan kunnioituksestaja sanoivat: »Me uskomme Aaronin ja Mooseksen Herraan.» |
|
71. |
Silloin lausui farao: »Uskotteko te häneenennenkuin minä annan teille luvan? Totisesti, hän on teidänmestarinne, joka on opettanut teille noituutta. Sentähden minä olenleikkaava teiltä käden ja jalan vastakkaisilta puolilta janaulitseva teidät palmunrunkoon. Tctisesti, silloin tiedätte, kukameistä on kurittamisessa ankarin ja sitkein.» |
|
72. |
He vastasivat: »Emme voi todellakaan asettaasinua korkeammalle kuin sen, mikä meille on ilmaistu selvintunnusmerkein, emmekä Hänen yläpuolelleen, joka meidät on luonut.Pane siis päätöksesi täytäntöön, kuten aiot. Sinun määräyksesiulottuvat vain tämän maailman elämään. |
|
73. |
Totisesti, me uskomme Herraamme, että Hän voiantaa anteeksi syntimme ja noituuden, mihin sinä meidät pakotit.Jumala on paras ja pysyvin.» |
|
74. |
Totisesti, joka saapuu Herransa eteen synnintilassa, häntä varten on helvetti. Siellä hän ei voi kuolla eikäliioin elää. |
|
75. |
Mutta joka saapuu Hänen eteensä uskovaisena,hyviä töitä suoritettuaan, hän kuuluu niihin, joita varten onkorkein kunnia, |
|
76. |
ikuiset puutarhat, joiden kautta joetvirtaavat ja joissa he saavat alati asua. Tällaisen palkinnon saase, joka tekee parannuksen. |
|
77. |
Totisesti, Me annoimme Moosekselle näinkuuluvan käskyn: »Lähde matkaan palvelijaini kanssa yöaikaan ja avaaheille kuiva tie meren halki. Älä pelkää, että sinut saavutetaan,vaan kulje säikkymättä eteenpäin. |
|
78. |
Mutta farao ajoi heitä sotajoukkoineen takaa,ja silloin meri peitti heidät alleen, hukuttaen kaikki. |
|
79. |
Sillä farao johti kansansa harhaan eikäopastanut sitä oikealle tielle. |
|
80. |
»Oi Israelin lapset! Totisesti, Me pelastimmeteidät vihollisistanne ja teimme kanssanne liiton vuoren oikeallapuolella sekä lähetimme teille mannaa ja peltopyitä. |
|
81. |
Syökää kaikkea hyvää, mitä olemmeravinnoksenne suonut, mutta älkää menkö hillittömyyksiin, etteivihani lankea päällenne, sillä ketä minun vihani kohtaa, häntotisesti hukkuu. |
|
82. |
Mutta Minä olen peräti anteeksiantavainensitä kohtaan, joka kääntyy ja uskoo sekä tekee hyvää ja pysyyjatkuvasti oikealla tiellä. |
|
83. |
»Mutta miksi olet kiirehtinyt pois kansasiluota,oi Mooses?» |
|
84. |
Hän vastasi: »He seuraavat jälkiäni, ja minäkiiruhdan luoksesi, oi Herra, jotta olisit minuun tyytyväinen.» |
|
85. |
Silloin Herra lausui: »Totisesti, olemmekoetellut kansaasi sinun poistuttuasi, sillä Saamiri on johdattanutsen harhaan.» |
|
86. |
Silloin Mooses palasi kansansa luokse täynnäkiivautta ja murhetta. Hän sanoi: »Oi kansani, eikö Herranne antanutteille ihanan lupauksen? Näyttikö sovittu aika teistä liianpitkältä? Vai toivoitteko Herran vihan lankeavan päällenne, koskarikoitte minulle tekemänne lupauksen? |
|
87. |
He vastasivat: »Me emme rikkoneet lupaustaomasta tahdostamme, vaan meidät pakotettiin kantamaan raskaat taakatkansan koristeita ja heittämään ne tuleen, ja Saamiri teki samoin.» |
|
88. |
Siten Saamiri valmisti heille (kulta)vasikan,josta lähti kumea ääni. Ja he sanoivat: »Tämä on teidän jumalanne jaMooseksen jumala, mutta hän on sen unohtanut.» |
|
89. |
Eivätkö he huomanneet, että se ei puhunutheille ainoatakaan sanaa, ja ettei sillä ollut valtaa tehdä heillevahinkoa eikä hyvääkään? |
|
90. |
Tosin oli Aaron jo aikaisemmin heillepuhunut: »Oi kansani! Näin olette hankkineet itsellennekoettelemuksen. Mutta totisesti, Herranne on kaikkein armollisin,sentähden seuratkaa minua ja totelkaa käskyäni.» |
|
91. |
He vastasivat: »Emme lakkaa sitäpalvelemasta, ennen kuin Mooses palaa luoksemme.» |
|
92. |
Mooses lausui: »Oi Aaron! Kun näit heidänjoutuvan harhaannukseen, |
|
93. |
mikä esti sinua seuraamasta minua? Etkötottele käskyäni?» |
|
94. |
Hän vastasi: »Oi äitini poika! Älä tartupartaani äläkä päähäni. Pelkäsin todella sinun sanovan: ‘Oletaikaansaanut hajaannusta Israelin lasten keskuudessa odottamattaminun ratkaisuani.’» |
|
95. |
Mooses sanoi: »Miten on sinun laitasi, oiSaamiri?» |
|
96. |
Hän vastasi: »Minä näin, mitä he eivätnähneet; otin pölyä lähettilään jalanjäljistä, mutta sitten heitinsen pois. Tämä näytti parhaalta mielestäni.» |
|
97. |
Mooses lausui: »Mene matkaasi, osasi on tässäelämässä sanoa: ‘Älkää minuun koskeko!’ Totisesti, sinua varten onmäärähetki, jota et voi välttää. Katso jumalaasi, jota niin kauanpalvelit, Me poltamme sen ja sitten sirotamme tuhkan mereen.» |
|
98. |
Jumalanne on ainoa Jumala: Hänen rinnallaanei ole muuta jumalaa. Hän sulkee tietoonsa kaikki asiat. |
|
99. |
Näin olemme kertonut sinulle siitä, mitäaikaisemmin on tapahtunut, ja olemme antanut sinulle muistutuksenItsestämme, |
|
100. |
joka kääntyy pois, saa ylösnousemuksenpäivänä kantaa taakkansa. |
|
101. |
Ikuisesti he saavat sitä tehdä, ja surkea onheidän kuormansa oleva ylösnousemuksen päivänä. |
|
102. |
Sinä päivänä puhalletaan pasuunoihin, ja Mekokoamme syntiset sokaistuina. |
|
103. |
Hiljaa he silloin puhuvat toisillensa jasanovat: »Olette viipyneet vain kymmenen (päivää).»6) |
|
104. |
Me tiedämme parhaiten, mitä he sanovat, kunlujauskoisin heistä lausuu: »Ette ole viipyneet kuin päivän.» |
|
105. |
Ja he tekevät sinulle kysymyksiä vuorista.Vastaa: »Herrani on hajoittava ne perustuksiaan myöten.» |
|
106. |
Niiden paikalle Hän jättää aution erämaan, |
|
107. |
jossa et ole näkevä kohokohtaa etkä kukkulaa. |
|
108. |
Sinä päivänä he seuraavat kutsujaa, jokakulkee suoraa tietä. Silloin heidän äänensäkin vaimentuvatlaupeimman Jumalan edessä, niin että voit kuulla vain hiljaistasorinaa. |
|
109. |
Sinä päivänä ei kenenkään puoltopuheesta olehyötyä, ellei laupein Jumala häntä hyväksy tai mielisty hänensanoihinsa. |
|
110. |
Hän tietää, mitä heillä on edessään ja mitätakanaan, mutta heidän tietonsa ei tätä käsitä. |
|
111. |
Ja kaikki kasvot nöyrtyvät ikuisesti elävän,ikuisesti pysyvän edessä. Ja turmioon joutuu se, joka vääryyttäharjoittaa. |
|
112. |
Mutta ken tekee hyvää ja on uskovainen, hänenei tarvitse pelätä vääryyttä eikä ansionsa menetystä. |
|
113. |
Tällä tavoin me olemme lähettänyt maan päällearabiankielisen Koraanin ja selittänyt eri tavoin niitä seikkoja,joilla heitä on uhattu, jotta he hartautta harjoittaisivat taitulisivat ymmärtäväisiksi. |
|
114. |
Ylevä korkeudessaan on Jumala, Kuningas,Totuus. Mutta, Muhammed, älä pidä kiirettä Koraanin suhteen, ennenkuin se täydellisesti on sinulle ilmoitettu. Sano: »Herra, avarraminua tiedossa!» |
|
115. |
Totisesti, jo aikaisemmin Me annoimmekäskymme Aadamille, mutta hän unohti sen, emmekä havainnut hänessälujaa kestävyyttä. |
|
116. |
Kun sanomme enkeleille: »Kumartakaa ihmistä(Aadamia)», niin he kumarsivat muut paitsi Iblis (saatana), tämäkieltäytyi. |
|
117. |
Senvuoksi sanoimme: »Oi ihminen (Aadam),totisesti, tämä on sinun ja vaimosi vihollinen. Älä anna hänenkarkoittaa teitä puutarhasta (paratiisista), sillä silloin tuletonnettomaksi. |
|
118. |
Totisesti, puutarhassa sinun ei tarvitsenähdä nälkää eikä olla vaatteita vailla. |
|
119. |
Eikä sinun tarvitse olla janoissasi eikäauringonpaahteessa.» |
|
120. |
Silloin saatana vietteli heidät sanoen: »Oiihminen (Aadam), näytänkö sinulle kuolemattomuuden puun jakuningaskunnan, joka ei häviä?» |
|
121. |
Niin kumpikin söi siitä, jolloin heidänalastomuutensa ilmeni heille ja he alkoivat peitellä itseäänpuutarhan lehdillä. Siten ihminen (Aadam) oli tottelematonHerralleen ja lankesi syntiin. |
|
122. |
Mutta senjälkeen hänen Herransa valitsi hänetjälleen, kääntyi hänen puoleensa ja antoi hänelle johdatuksensa. |
|
123. |
Hän lausui: »Lähtekää kumpikin täältä maanpäälle, ja teistä tulee toistenne viholliset. Kun lähetän teillejohdatukseni, niin se, joka sitä seuraa, ei joudu harhaan eikä tuleonnettomaksi. |
|
124. |
Mutta joka kääntää selkänsä Minunvaroitukselleni, hänen on eläminen ahdingossa, ja sokeana hän herääylösnousemuksen päivään.» |
|
125. |
Hän on sanova: »Herra, miksi herätit minutsokeana, vaikka aikaisemmin olin näkevä?» |
|
126. |
Herra vastaa: »Niin on. Sinä sait merkkimme,mutta ylenkatsoit ne, ja juuri senvuoksi Me nyt hylkäämme sinut.» |
|
127. |
Tällä tavoin me palkitsemme sitä, joka onhillitön eikä usko Herransa ilmoituksiin. Tulevan päivän kuritus onvielä raskaampi ja jatkuvampi. |
|
128. |
Eivätkö he tiedä, että olemme tuhonnut niinmonta ennen heitä elänyttä sukupolvea, joiden asuinsijoilla hekuljeskelevat? Totisesti tässä on merkkejä niille, joilla onymmärrystä. |
|
129. |
Ellei Herrasi sana olisi edellä käynyt, olisiheidän tuhonsa jo tullut, mutta heidän hetkensä on määrätty. |
|
130. |
Siksi kestä kärsivällisesti mitä he puhuvat,ja ylistä Herraasi kiittämällä Häntä ennen auringonnousua ja ennensen laskua, ja yön hetkinä ylistä Häntä samoin kuin päivän tunteina,jotta tulisit hyvälle mielelle. |
|
131. |
Älä käännä silmiäsi tämän maailman elämänloistoa kohti, josta olemme antanut muutamien nauttia, voidaksemmeheitä koetella. Sillä Herrasi antimet ovat paremmat ja pysyvämmät. |
|
132. |
Velvoita kansaasi rukoilemaan ja ole myösitse siinä uuttera. Me emme pyydä sinulta huolenpitoa. Me pidämmehuolen sinusta. Ja hurskauden loppu on hyvä. |
|
133. |
He sanovat: »Miksi hän ei tuo meille merkkiäHerraltansa?» Eikö heille todella ole jo annettu selvä vahvistusaikaisempien kirjoituksien suhteen? |
|
134. |
Ja jos olisimme saattanut heidät jonkinvitsauksen alaisiksi ennen profeetan tuloa, he olisivat sanoneet:»Herra, miksi et lähettänyt luoksemme sananjulistajaa, jottaolisimme voineet seurata käskyäsi, ennenkuin meidät masennettiin jahäväistiin?» |
|
135. |
Vastaa heille: »Kaikki odottavat, sentähdenodottakaa tekin, sillä pian tulette tietämään, ketkä ovat oikeantien kulkijoita ja ketkä ovat saaneet johdatuksen.» |
